Nautelankosken museo järjesti Valtakunnallisena arkeologian päivänä 1.9.2007 retken Liedon muinaisjäännöksille.
Retki aloitettiin Nautelankosken museon alueelta esittelemällä Kukkarkosken kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue.
Tämän jälkeen tutustuttiin Mäkkylän Hulkkunanmäkeen ja Tuulimyllynmäkeen, jotka ovat molemmat rautakautisia
muinaisjäännöksiä. Tuulimyllynmäellä sijaitsee maastosta selvästi erottuva kuppikivi. Hulkkunanmäestä on kaivettu
kaksi hautaa, joista on löydetty poikkeuksellisen runsaasti hopeaa. Alue lienee ollut rautakaudella Liedon pohjoisosien
asutuksen merkittävä keskus.
Mäkkylästä siirryttiin Sauvalan Ristinpellolle. Ristinpellosta on löytynyt ruumishautoja, joihin on haudattu
yhteensä 158 vainajaa. Hautausten suunnan ja esineettömyyden perusteella Ristinpeltoa pidetään yhtenä Suomen
varhaisimmista kristillisistä hautausmaista. Ristinpellolta suunnattiin Pahkan Pahamäen rautakautiselle
polttokenttäkenttäkalmistolle. Pahamäestä löydetty oksasolki on Liedon varhaisin rautakautinen löytö. Pahamäestä
jatkettiin matkaa Aurajoen toiselle puolelle ja kiivettiin Kotokalliolle tutustumaan Liedon ainoaan tutkittuun
pronssikautiseen hautaröykkiöön. Kotokallion raunion alta on löytynyt luultavasti yhdelle vainajalle kuuluneita
poltetun luun muruja sekä pronssitikari, pronssineula ja paloja luu- tai sarviesineestä. Viimeisenä kohteena oli
Haimionmäki Loukinaisissa. Haimionmäen polttokenttäkalmistosta on löytynyt runsas esineistö, joka koostuu pääasiassa
rautakauden jälkipuolen koruista ja niiden katkelmista.
Nautelankosken museon muinaisjäännösretkeen osallistui oppaan ja kuljettajan lisäksi yhteensä 12 Liedon esihistoriasta
kiinnostunutta asian harrastajaa. Suurimmalla osalla retkeläisistä oli jo entuudestaan jotain tietoa tutustumiskohteista.
Osallistujista kolme oli lapsia ja ryhmän ikäjakauma oli kaksivuotiaasta liki kahdeksankymppiseen. Oppaana retkellä oli
arkeologi Maija Kärki.
Kuva: Liedon Kotokallion pronssikautinen röykkiö.