Kivikauden pyyntimiehen jäljillä

Löydöskartta Noin viisituhatta vuotta sitten nykyisen Aurajoen alajuoksun paikalla lainehti saaristoinen merenlahti ja rantaviiva sijaitsi Nautelankosken tienoilla. Silloinen pyynnistä ja keräilystä elantonsa saanut väestö asui rannikolla suojaisissa lahdenpoukamissa ja saarten rantahietikoilla.

Asuinpaikka on sijainnut ajalle tyypilliseen tapaan aivan meren rannassa. Alueelta on ollut hyvät yhteydet saariston pyyntialueille ja lähellä virranneet joet ovat tarjonneet kulkuväylän kauempana rannikosta sijainneille metsästysalueille. Asuinpaikan yläpuolella sijainneesta kalmistosta on tutkittu 12 kuoppahautaa, joista suurin osa oli punamullan peittämiä. Kalmiston ja asuinpaikan löydöt käsittävät saviastioiden palasia, piistä ja kvartsista tehtyjä nuolenkärkiä ja veitsiä, kivitalttoja sekä meripihkakoruja. Piin eli limsiön ja meripihkakorujen löytyminen haudoista kertoo kauppayhteyksistä itään ja etelään.

Keramiikkaa Lauri Nautelan museon perusnäyttely Kivikauden pyyntimiehen jäljillä kertoo ajanjaksosta n. 3500 - 2500 eKr. ja silloisten ihmisten elämästä ja sopeutumisesta ympäristöönsä. Näyttelyn on suunnitellut arkeologi Kaisa Lehtonen. Näyttely perustuu Nautelankosken itärannalta kaivettuihin Kukkarkosken kivikautisen asuinpaikan ja kalmiston löytöihin sekä Lauri Nautelan kokoelmiin.

Näyttelyssä on esillä mm. Kukkarkosken kaivauksissa löytyneitä ruukun sirpaleita, meripihkakoruja, liuskekivirenkaita sekä piiesineitä. Nähtävillä on myös kopioita kampa- ja nuorakeraamisista ruukuista.

Näyttelyssä on lisäksi pienoismalli, joka kuvaa kivikauden ihmisten elämää n. 5000 vuotta sitten. Pienoismallin toinen osa havainnollistaa vuosina 1975 -76 alueella tehtyjä arkeologisia kaivauksia. Kivikauden pyyntimiehen jäljillä -näyttelyyn liittyy osio Kukkarkosken koskettava kivikausi, jossa kivikauden esineistöön voi tutustua katsomisen lisäksi käsin koskettelemalla.

Pienoismalli

Kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto
Tarina punamultahaudasta

Luita

Paluu Lauri Nautelan museo -sivulle

Verkkomuseo




© Nautelankoski-säätiö, päivitetty 22.11. 2013