|
|
Kansalaissota, sisällissota, luokkasota, vapaussota, kapina… Suomen itsenäistymisen jälkeiset traagiset vaiheet on historiankirjoituksessa selitetty ja tulkittu monin tavoin eri aikoina, tai jätetty sen suuremmin selittämättä ja tulkitsematta. Vaikea aihe on kouluopetuksessakin ollut usein vaietun, marginaalisen historian asemassa.
Jokainen sukupolvi kirjoittaa historiansa aina uudelleen: nykyisyys vaikuttaa menneiden aikojen tulkintoihin ja toisaalta menneet tapahtumat vaikuttavat kokemuksiimme nykyisyydestä. Mikä tänään on historiaa, on aikanaan ollut nykyhetki. Silloin eläneet ihmiset ovat tienneet yhtä vähän sotien alkamisesta, loppumisesta, kuolleiden lukumääristä tai tapahtumien syy- ja seuraussuhteista kuin me tiedämme omasta nykyhetkestämme ja siinä tapahtuvista muutoksista. Kun tämän ymmärrämme, meidän on helpompi käsittää menneisyydessä toimineita ihmisiä.
Yhtä totuutta ei sisällissodankaan kohdalta historiankirjoituksessa ja menneiden aikojen tulkinnassa ole - Nautelankosken museon näyttely ja siihen liittyvä kansalaisopiston luentosarja valottavat vuoden 1918 tapahtumia eri näkökulmista yhdistäen Liedon tapahtumat aikakauden yleisiin kehityslinjoihin.
Vaiettu vuosi 1918 -näyttelyyn liittyen on kerätty tietoa lietolaisten kuulemista tai suvussa kulkeneista tarinoista ja muistoista. Museo on kiinnostunut siitä, mitä vuoden 1918 tapahtumista on Liedossa kerrottu ja miten sitä muistellaan nyt. Tarinoiden ei tarvitse olla pitkiä. Mielenkiintoista olisi kuulla esimerkiksi taisteluihin lähtemisestä, piilopaikoista sekä menetyksistä ja pelastumisista. Tarinakeruu koskee niin valkoisiin kuin punaisiinkin liittyvää aineistoa. Yksittäisetkin tapahtumat ja muistot ovat tärkeitä.
Muisteluita ja tarinoita voi lähettää Nautelankosken museoon postitse,
sähköpostilla tai museon internetsivuilla olevalla palautelomakkeella. Muisteluihin tulee liittää mukaan seuraavat tiedot:
Tarinoita otetaan vastaan museoon koko näyttelyn ajan ja sen jälkeenkin.
Yhteystiedot
Palautelomake