|
|
Rahasta ja sen historiasta kertova näyttelyosio pohjaa Lauri Nautelan numismaattiseen kokoelmaan. Intohimoisena keräilijänä tunnettu Lauri Nautela keräsi elinaikanaan yli 5 000 kolikkoa ja useita seteleitä sisältävän rahakokoelman
Rahan taivalta tarkastellaan näyttelyssä sen alkuajoista lähelle tätä päivää. Antiikin maailmasta liikkeelle lähtenyt vaihdon väline on saanut monenlaisia ulkoasuja eri aikoina ja eri paikoissa. Suomen historiassa raha on kulkenut tiiviisti mukana peilaten poliittisia muutoksia. Esillä olevista rahoista vanhimmat ovat 300-luvulta eKr.
Sauvolassa Anttilan tilan vuokraajan tytär teki keväällä 1897 merkittävän löydön. Kahden kiven välissä oli aarre, noin 900 muinaista hopearahaa sekä muita hopeaesineitä. Löytäjä toimitti aarteen maan omistajalle, joka puolestaan myi sen turkulaiselle hopeasepälle. Aarre lunastettiin lopulta valtiolle ja vietiin Helsinkiin Kansallismuseon kokoelmiin, jossa se on ollut yli sata vuotta. Anttilan aarre on yksi Suomen suurimmista esihistoriallisista rahalöydöistä. Rahat on lyöty vuosina 977 - 1060, joten aarre on kätketty vuoden 1060 jälkeen.
Nyt osa aarteesta on palannut juurilleen, kun 13 esihistoriallista rahaa asetettiin näytteille osaksi Nautelankosken museon rahanäyttelyä.
Lauri Nautelan keräily keskittyi Suomessa käytössä olleisiin rahoihin. Hän keräsi kokoelmaansa Ruotsin ajan äyrejä, killinkejä ja taalereita, samoin myöhempiä venäläisiä rahoja. Kokoelmassa on myös monia metallirahoja oman rahamme alkuvuosilta.
Suomen rahahistorian lisäksi Lauri Nautelan päämääränä oli kerätä kokoelma, joka kertoo laajemmin rahan historiasta aivan sen alkuajoista lähtien. Kokoelman vanhin kolikko on vuoden 500 eKr. tienoilta Persiasta. Kokoelmasta löytyy rahoja joka maanosasta, yhteensä 74 eri valtiosta. Mukana on harvinaisuuksia ja erikoisuuksia, kuten Rooman keisari Tiberiuksen ajan denaari, Raamatun "veroraha" tai Iivana Julman "tipparaha".
Rahaa on vaik köyttä väänäis - kottei tee pitkää ja paksuu.
