Sota - veteraanien muistista museon muistiin

Kuinka saada sivu suuremmaksi?

Mikäli teksti näyttää pieneltä, voi sitä saada suuremmaksi useammalla tavalla. Sivuston tekstin ja itse sivun koko on ensimmäistä kertaa avattaessa riippuvainen näytön koosta sekä näytön resoluutiosta (kuinka suurena kuva näkyy). Näitä varten ei kuitenkaan tarvitse puuttua itse tietokoneen näytön säätöihin, vaan asiaa voi korjata selaimella. Nämä asetukset vaihtelevat eri selaimissa (Internet Explorer, Firefox, Google Chrome, Opera). Suosittelemme käytettäväksi Firefoxia.

Sivut on suunniteltu niin, että vasemmalla ja oikealla puolella pitäisi optimikoossa näkyä myllynkivikuvio. Mikäli kuvio näkyy jommalla kummalla (yleensä oikealla) puolella moninkertaisena, kannattaa sivua suurentaa. Pro Patria -sivulla vasemmassa palkissa näkyvä kuva ulottuu nimiluettelon alaosaan asti.

HIIRELLÄ JA NÄPPÄIMISTÖLLÄ TEHTÄVÄ SÄÄTÖ (HELPPO)

Kaikki selaimet:

Paina näppäimistöstä näppäin Ctrl (vasemmalla alhaalla tai nuolinäppäinten vasemmalla puolella, kumpi vain käy) ja rullaa hiiren keskellä olevasta "skrollista" ylöspäin, jolloin sivu suurenee näytöllä. Vastaavasti rullaamalla alaspäin sivu pienenee. Vanhemmista hiiristä skrollinäppäin voi puuttua, jolloin voi käyttää näppäimistöä (ohjeet alla).

NÄPPÄIMISTÖLLÄ TEHTÄVÄ SÄÄTÖ (HELPPO)

Kaikki selaimet:

Suurenna sivua painamalla näppäimiä Ctrl sekä + . Vastaavasti painamalla Ctrl sekä - sivu pienenee.

Huomaa: näppäimistössä oikealla olevien numeroiden ja joidenkin merkkien käyttäminen edellyttää, että sinulla on Num Lock päällä! Sen saa päälle painamalla Num Lock näppäintä, joka on oikealla 7:n päällä. Yleensä näppäimistössä on pieni valo päällä merkiksi siitä, että toiminto on päällä.

FONTIN SUURENTAMINEN JA MUUT TAVAT SAADA SIVU SUUREMMAKSI SELAIMEN ASETUKSISTA (SUHTEELLISEN HELPPOA)

Firefox

Firefoxilla valitse vasemmalta ylhäältä "Asetukset" ja täältä edelleen "Asetukset". Valitse kohta "Sisältö" ja muuta kohdan "Oletuskirjasinlaji" vieressä kohtaa "Koko" lukua suuremmaksi. Tämä vaikuttaa myös kaikkiin muihin selaimella avattaviin sivuihin, ja voi sotkea niiden taittoa kummallisen näköiseksi.

Internet Explorer

Fonttia ei voi suurentaa, mutta valitsemalla oikealta rattaankuvan voi kohdasta "Zoomaus" suurentaa sivua.

Google Chrome

Valitse oikealta palkki, jossa on kolme viivaa. Käytä kohtaa "Lähennä" sivun koon muuttamiseen.

Opera

Valitse Operan Logo vasemmalta ylhäältä. Valitse "Asetukset" ja täältä taas "Asetukset". Valitse välilehti "Lisäasetukset" ja täältä syötä kohtaan "Fontin minimikoko" haluamasi koko. Keskimäärin fontin koko näillä sivuilla on 12, joten esimerkiksi 18 näkyy.

Huom! Tapa muuttaa näitä asetuksia voi vaihdella selaimen version mukaan. Nämä ohjeet eivät välttämättä päde hyvin vanhoihin tai uusiin versioihin selaimesta!

Sivu ei näy kunnolla, missä vika?

Mikäli sivu ei avaudu laisinkaan, on linkissä todennäköisesti vikaa. Tällöin kannattaa tarkistaa, että linkin perässä on pääte .html eikä linkki toista samaa pätkää sivun osoitteesta esimerkiksi näin:

www.nautelankoski.net/sota/kuvat/www.nautelankoski.net/sota

Tällainen vika johtuu siitä, että sivulle jolle yritit siirtyä on "suhteellinen" osoite. Tällöin sivu määrittää seuraavan linkin ja lisää siihen oletuspolkuja tiedoston sijainnista. Poistamalla "tuplasti" esiintyvät kohdat sivun pitäisi aueta.

Pyydämme tällaisessa tapauksessa ilmoittamaan sähköpostitse museolle, millä sivulla vika ilmeni. Ilmoita
1) miltä sivulta yritit siirtyä ja
2) mille sivulle.

Vika voi olla myös siinä, ettei kyseinen sivu ole latautunut sivustolle oikein. Pyydämme tällaisestakin tapauksesta ilmoituksen vian korjaamiseksi.

Sivujen alalaidassa on päivämäärä sekä henkilön nimi (yleensä Riku Kauhanen). Päivämäärä kertoo, milloin sivua on viimeksi päivitetty, ja nimi kertoo kenen museon työntekijän toimesta.

Kuinka etenen sivuilla?

Sivuilla voi liikkua käyttämällä ylhäällä ja alhaalla ja joillakin sivuilla oikealla olevia linkkejä. Alleviivatusta tekstistä avautuu yleensä linkki seuraavalle sivulle, ja tyypillisesti sivulta toiselle kronologisesti etenevillä sivuilla merkintä >> kertoo, että siitä klikkaamalla pääset seuraavaan osioon. Joillakin yksittäisillä sivuilla on alaosassa linkit etusivulle ja tietyn osuuden etusivulle.

Osalle sivuista on koottu paljon asiaa, joten sivu on hyvin "pitkä". Tällöin selaamisen nopeuttamiseksi on sivustolla otsikoiden vieressä "ankkureita", joihin on linkit oikeassa palkissa. Klikkaamalla oikealla olevaa otsikkoa rivu "rullaa" automaattisesti alas otsikon kohtaan tekstiä.

Lyhenteistä

Sivustolla käytetään useita sotilaslyhenteitä, jotka pyritään kirjoittamaan auki mahdollisimman usein. Tässä muutamia yleisimpiä:

I/JR 35, II/JR 35, III/JR 35 = Roomalainen numero merkitsee pataljoonan järjestysnumeroa rykmentissä tai prikaatissa. I/JR 35 on siis Jalkaväkirykmentti 35:n I pataljoona. Jalkaväenpataljoonassa oli vuonna 1941 määrävahvuus 3 615 miestä.

AK = Armeijakunta, divisioonista, prikaateista eri aselajien (muun muassa viesti, pioneeri, kaasusuojelu) ja muista yksiköistä tiettyä stategista tehtävää varten kokoonpantu yhtymä. Koko vaihteli tehtävästä riippuen.

D. = Divisioona. Jatkosodan aikaisessa divisioonassa oli jatkosodan alussa kolme jalkaväkirykmenttiä, kenttätykistörykmentti sekä muiden aselahien yksiköitä. Miehiä oli sodan alussa ja vuoteen 1944 kokoa oli supistettu .

E = Esikunta

EK = Esikuntakomppania

Er. P. = Erillinen Pataljoona. Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä lakkautettiin jalkaväkirykmenttejä, joista siirrettiin miehiä muihin rykmentteihin. Tilalle perustettiin pataljoonia, jotka nimettiin erillisiksi pataljooniksi.

ETP = Tai ETp. Elintarvikkeiden täydennyspaikka.

IV = Ilmavalvonta

IVAK = Ilmavalvonta-aluekeskus.

it. = Ilmatorjunta

ITKK = ilmatorjuntakonekivääri

j. = Joukkue. Jalkaväen joukkueeseen kuului 41 miestä jatkosodan alussa. Joukkueen numeroitiin roomalaisin numeroin I–IV. Elokuussa 1941 IV joukkue lakkautettiin.

JR = Jalkaväkirykmentti. Esikunnasta sekä kolonnasta, kolmesta pataljoonasta (pataljoonassa 1 022 miestä), kranaatinheitinkomppaniasta ja tykkikomppaniasta kokoonpantu yksikkö. Rykmentin pataljoonista

- I Pataljoonaan kuuluivat jalkaväkikomppaniat 1.–3.,
1. Konekiväärikomppania sekä I Kranaatinheitinjoukkue

- II Pataljoonaan jalkaväkikomppaniat 4.–6.,
2. Konekiväärikomppania ja II Kranaatinheitinjoukkue

- III Pataljoonaan jalkaväkikomppaniat 7.–9.,
3. Konekiväärikomppania sekä III Kranaatinheitinjoukkue

KKK = Konekiväärikomppania. Komppania käsitti 197 miestä ja 12 konekivääriä. Jokaiseen jalkaväenpataljoonaan kuului yksi Konekiväärikomppania. Komppania toimi jatkosodassa yleensä hajautetusti niin, että konekiväärikomppanian joukkueet ja ryhmät alistettiin tueksi jalkaväkikomppanioille.

Kol. = Kolonna. Divisioonan, rykmentin tai pataljoonan kolonna käsitti kuljetukseen käytettävät hevoset, kulkuneuvot sekä miehet. Yleensä kolonnassa palveli vanhempia miehiä.

Komp. tai K. = Komppania, jalkaväkikomppanian eli kiväärikomppanian vahvuus jatkosodan alussa oli 205 miestä. Miesten määrä väheni elokuun 1941 jälkeen.

Krh. = Kranaatinheitin. Kaaritulella räjähtäviä kranaatteja ampuva ase. Suomen armeijalla oli käytössään raskaita 122 mm kranaatinheittimiä sekä kevyempiä neuvostoliittolaisia 81 mm tai suomalaisia 82 mm kranaatinheittimiä. Lisäksi käytettiin venäläisiltä sotasaaliiksi saatuja 50 mm heittimiä eli "nakuja". Raskaat heittimet (6 kpl) kuuluivat jatkosodan aikana rykmentin kranaatinheitinkomppaniaan ja kevyet heittimet (3 kpl) jalkaväkipataljoonien kranaatinheitinjoukkueisiin

kss. = kaasusuojelu

Pion. = Pioneeri

Pr. = Prikaati. Divisioonaa pienempi mutta samanlaisiin tehtäviin käytettävä yksikkö. Prikaatien kokoonpano vaihteli, sillä jatkosodan alussa divisioonat oli tarkoitus korvata prikaateilla, mutta tähän ei ollut mahdollisuuksia. Joitakin prikaateja perustettiin varusmiehistä.

Pst. = Panssarintorjunta. Käsitti rykmentin 14. komppanian eli tykkikomppanian ja erikoiskoulutettua miehistöä sekä torjuntaan käytettävän materiaalin kuten kasapanokset, panssarimiinat, tykit ja esteet.

Pst-tykki = Panssarintorjuntatykki eli "piiskatykki". Jakotodan alussa käytettiin ruotsalaisia 37 mm panssarintorjuntatykkejä tai venäläisiltä sotasaaliiksi saatuja 45 mm tykkejä. Aseet olivat tykeiksi pienikaliiperisia, eikä niillä jatkosodan alun jälkeen pystynyt keskiraskaisiin tai raskaisiin panssarivaunuihin. Jatkosodan lopulla käytettiin Saksasta saatuja 75 mm panssarintorjuntatykkejä.

RK = Rykmentinkanuuna

Tal. K. = Talouskomppania, elintarvike- ja varustehuollosta huolehtiva divisioonaan kuuluva yksikkö. Komppaniat jaettiin 1943 vaatekomppaniaan ja elintarvikekomppaniaan.

VK = Viestikomppania.

VP = Viestipataljoona
1./VP 33, 2./VP 33 jne. = /-viivan edessä oleva numero kertoo komppanian numeron pataljoonassa tai rykmentissä. 1./VP 33 on siis Viestipataljoona 33:n 1. Komppania, joka tunnettiin myös keskuskomppaniana, sillä sen tehtävänä oli pystyttää ja hoitaa puhelinkeskuksia.

Paluu etusivulle klikkaamalla tästä>>

OHJEITA SIVUJEN KÄYTTÖÖN