|
|
Liedon Kukkarkosken laajalta muinaisjäännösalueelta tunnetaan kaksi
kivikautista asuinpaikkaa sekä kivikautinen kalmistoalue, josta on tutkittu kaksitoista
hautaa. Asuinpaikat sijaitsevat Aurajoen itärannalla noin 300 metrin päässä
toisistaan, samalla jokeen viettävällä mäkialueella.
Kukkarkoski I:n asuinpaikka sijaitsee nykyistä Lauri Nautelan museota vastapäätä joen toisella puolella, lounaaseen ja länteen laskevassa joenrinteessä. Kukkarkoski II:n asuinpaikka sijaitsee edellisestä noin 300 metriä kaakkoon.
Liedon Kukkarkosken asuinpaikkaa ja kalmistoa pidetään yhtenä merkittävimmistä
Suomessa. Nimensä se on saanut Nautelankosken vanhemmasta nimestä Kukkarkoski. Aluetta
on tutkittu vuosina 1958 ja 1975-76. Laaja asuinpaikkavyöhyke ja kalmisto todistavat
pitkästä kivikautisesta asutusjaksosta n. 3500- 2500 eKr. Löydöt ajoittuvat sekä
kampakeraamiseen että sitä seuranneeseen vasarakirveskulttuuriin.
Asuinpaikoista vanhempi (Kukkarkoski II) on löydöstössään vallitsevan ns. Jäkärlän tyypin keramiikan ja löytökorkeuden perusteella ajoitettu vuosiin 3500-3000 eKr. ((kalibroitu ajoitus) kal. 4300-3700 eKr.). Kukkarkoski I:n keramiikka-aineisto koostuu pääosin tyypillisestä kampakeramiikasta, joka ajoittuu vuosiin 3300-2800 eKr. (kal. 4100-3500 eKr.). Lisäksi Kukkarkoskelta tunnetaan yksi nuorakeraaminen hauta, joka ajoittuu aikaan noin 2500-2000 eKr. (kal. 3200-2400 eKr.).
Kukkarkosken kalmisto sijaitsee aivan asuinpaikan tuntumassa, sen yläpuolisessa rinteessä. Kampakeraamiset haudat ovat asuinpaikkahautoja, mikä osoittaa, etteivät kivikauden ihmiset ilmeisesti pelänneet vainajiaan. Kukkarkoskella on tähän mennessä tutkittu 12 kivikautista hautaa. Kaivauksissa hautaukset erottuivat maassa punaisina pitkänomaisina läiskinä. Haudoissa ei ole mitään maanpäällisiä merkkejä, mutta aikoinaan ne ovat mahdollisesti olleet merkittyjä, koska hautaukset eivät juurikaan leikkaa toisiaan. Hautojen läheisyydestä löydettiin myös liesikiveyksiä, jotka on ilmeisesti rakennettu hautauksen yhteydessä seremonioita varten.
Pii- ja liuske-esineiden ohella meripihkakorut muodostavat Kukkarkosken kalmiston
huomattavimman löytöaineiston. Kaikkiaan haudoista on saatu talteen 143 ehjää tai
katkelmallista korua. Korut olivat löydettäessä huonossa kunnossa, rapautuneita ja
paikalleen rikkoutuneita. Korujen muotovalikoima on kuitenkin monipuolinen, erikoisin on
"Liedon äijäksi" ristitty riipus, johon on kaiverrettu ihmiskasvot.
Alue on rauhoitettu muinaismuistolain (295/63) nojalla.
Kivikauden pyyntimiehen jäljillä
Paluu museokohteisiin