|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
 Suomen jatkosota Suomen
jatkosota (25.6.1941–19.9.1944) oli osa toista maailmansotaa. Sitä
edelsi talvisota (1939–1940) ja välirauhan aika. Saksa aloitti
sodankäynnin Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941 käyttäen myös Suomen
ilmatilaa ja merialueita. Suomen jatkosota alkoi, kun Neuvostoliitto
hyökkäsi Suomeen pommittamalla useita Etelä-Suomen kaupunkeja kuten
Helsinkiä, Turkua ja Porvoota. Suomi taisteli jatkosodassa Saksan
aseveljenä ja Suomessa oli saksalaisia joukkoja mutta virallista
liittosopimusta maiden välillä ei ollut.
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa vallattiin talvisodassa menetetyt alueet Karjalankannakselta ja Laatokan Karjalasta sekä edettiin Itä-Karjalassa Ääniselle ja Syvärille. Eteneminen pysäytettiin puolustusvoimain ylipäällikkö Mannerheimin käskystä joulukuussa 1941. Alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasotavaihe. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 Kannaksella päätti asemasodan. Suomi saavutti torjuntavoitot muun muassa Tali-Ihantalassa, Vuosalmella sekä Viipurinlahdella. Puna-armeijan hyökkäyksen pysähdyttyä Tali-Ihantalan lisäksi Ilomantsissa ja Saksan vastaisen rintaman vetäessä parhaimpia joukkoja pois Suomesta Neuvostoliitto luopui yrityksestä valloittaa koko Suomi. Välirauha maiden välillä solmittiin syyskuussa. Sotatoimet jatkuivat vielä Lapin sodalla (15.9.1944–27.4.1945) päämääränä karkottaa saksalaiset joukot Suomesta. |
||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
Nautelankoskentie 40, Lieto As.
puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net
5.12.2013
Riku Kauhanen