|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
 Vapaa-aika rintamalla Jatkosodan
aikana omatoimisia harrastuksia tuettiin rintamajoukkojen mielialan
ylläpitämiseksi. Rintamalla perustettiin soittokuntia, orkestereita ja
kuoroja. Erilaisten puhdetöiden tekemiseen kannustettiin kilpailuilla
ja kesällä 1943 perustettiin Puolustusvoimain Puhdetöiden Myyntikeskus.
Rintamalle jaettiin sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja hengellisiä lehtiä.
Kirjastotoiminta ulottui varuskunnista etulinjan korsukirjastoihin.
Opiskeluun suhtauduttiin myönteisesti ja jopa ylioppilaskirjoituksia
järjestettiin etulinjan tuntumassa ainakin Syvärin rintamalla.  Asemasodan aikana puhdetöiden, kortinpeluun ja musisoinnin rinnalla urheilu tuli suosituksi. Spontaaneista kilpailuista tuli vähitellen järjestettyä toimintaa ja rintamalinjojen taakse raivattiin satoja luonnonkenttiä. Järvien rannoille tehtiin uimalaitoksia ja sotilaskotien sekä kanttiinien yhteyteen kunnostettiin sisäurheilutiloja. Välinepulaa helpotettiin kotirintaman keräyksin. Suosituimmat lajit olivat yleisurheilu ja hiihto. Lisäksi harrastettiin muun muassa ammuntaa, painia, nyrkkeilyä, pesäpalloa, lentopalloa ja uutena lajina koripalloa. Urheilukilpailuja järjestettiin pienistä yksiköiden kisoista aina suuriin armeijakunnan mestaruuskisoihin.
Korsujen tärkeä viihdyttäjä oli radio. Aunuksen radion ohjelmistosta suurin osa olikin viihdettä, musiikista suosituimpia olivat iskelmät. Sotatoimialueelle suunnattuja viihdytyskiertueita organisoimaan perustettiin viihdytystoimisto. Kiertueiden perusjoukkona olivat viihdytysjoukkoihin komennetut asevelvolliset taitelijat. Heidän lisäkseen kiertueisiin osallistui lukuisia siviilejä, esimerkiksi laulajia, näyttelijöitä, taikureita, muusikkoja, tanssijoita ja pakinoitsijoita. Viihdytyskiertueiden vastapainoksi oli hengellisiä kiertueita. Useimmat Suomen teattereista vierailivat rintamalla. Näiden lisäksi oli kiinteitä sotateattereita, kiertäviä rintamateattereita sekä joukkojen omia näytelmäkerhoja. Karhumäellä aloitti keväällä 1942 toimintansa Sariola-suvun Suomen Tivoli, johon tanssiteatterin ja näytösten lisäksi tuli myöhemmin vielä pieni sirkus. |
|||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Nautelankoskentie 40, Lieto As.
puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net
5.12.2013
Riku Kauhanen