Nautelankosken museon Jatkosodan kuvia

Näyttely "Suomen jatkosota 1941–1944"

 

ulos


vapaa_aika
vapaa_aika
vapaa_aika
internoidut ja kaatuneet
vapaa_aika
vapaa_aika
lietolaiset

Hankkeen etusivulle
NäyttelyToinen
maailmansota
Suomen
jatkosota
Kaatuneita,
sotavankeja
ja internoituja
KenttäpostiaVapaa-aikaa
rintamalla
Lietolaiset
jatkosodassa


JR35

posti


Kaatuneita, sotavankeja ja internoituja

Jatkosodassa kaatui tai katosi noin 63 200 sotilasta eli keskimäärin joka kahdeksas rintamalle lähteneistä ei palannut takaisin. Lisäksi noin 158 000 sotilasta haavoittui. Siviilejä kuoli sota-aikana noin  1 100 eli  satakunta enemmän kuin talvisodassa. Yhteensä sodan aikana menehtyi vajaat kaksi prosenttia vuoden 1941 väestöstä.

palosilta_tuhoutunut


Tarkkaa määrää sotavangeiksi joutuneista suomalaisista ei tiedetä. Arvion mukaan suomalaisia menehtyi vankileireillä noin 1 400 ja Suomeen palautettiin noin 2 000 sotavankia. Venäläisten partisaanien heti kuulustelujen jälkeen ampumien suomalaisten määrää ei tiedetä. Suomessa olleista noin 64 000 sotavangista palautettiin noin 44 000 Neuvostoliittoon.

Suomen vankileireillä kuoli noin 18 000 venäläistä, noin 1 000 teloitettiin ja hieman enemmän karkasi. Vangeista yli 40 000 työskenteli eri vaiheissa suomalaisissa maataloissa, heidän asemansa oli leirillä olevia huomattavasti parempi.


antautuneita

Vaikka Suomi taisteli jatkosodassa Saksan aseveljenä, osallistuivat Suomen juutalaiset muiden kansallisten vähemmistöjen tavoin sotapalvelukseen. Ennen kesää 1941 Suomeen jääneen noin 150 juutalaispakolaisen tilanne oli eri: heidät koottiin yhteen ja miehet lähetettiin työleireille. Pakolaisista kahdeksan luovutettiin Gestapolle. Juutalaisia lienee ollut myös vankileireillä menehty-neiden sekä Saksalle luovutettujen neuvostovankien joukossa.



Vankileirien ja työleirien lisäksi Itä-Karjalassa oli internointileirejä, joihin Neuvostoliitolta vallatun alueen väestöä eristettiin. Leireille internoitiin ei-suomensukuista väestöä, poliittisesti epäluotettavia henkilöitä sekä sellaisia, joiden vapaana oloa ei pidetty suotavana. Pääosin venäläisen väestön siirtämisellä etulinjasta taaemmaksi pyrittiin ehkäisemään partisaanien hyökkäyksiä, suojelemaan siviilejä, mahdollistamaan vankien vaihtoa sekä sijoittamaan       ei-suomensukuisia pakolaisia pois Äänisniemeltä. Enimmillään leireillä oli liki 24 000 internoitua. Heikon ravitsemustilanteen vuoksi kuolleisuus leireillä oli huomattavasti suurempi kuin vapaan väestön keskuudessa.


hauta

Seuraava taulu: Kenttäpostia>>

<<Edellinen taulu: Suomen jatkosota


Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33
Ohjeita sivujen käyttöön


Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  5.12.2013
Riku Kauhanen