Kesäkuun
17. lietolaisille reserviläisille alkoi tulla kutsuja ylimääräisiin
kertausharjoituksiin. Valmistautuminen alkoi 18.6. kello 07.00 Liedon
Suojeluskuntatalolla. Sikilän palokunnantalolle kokoontuneet olivat
saaneet sarjanumeron 5991, joka oli Viestipataljoona 33:n 1. Komppanien
eli keskuskomppanian peiteluku. Viestipataljoonan esikunta perustettiin
Piikkiössä. Toiset, 5850:n saaneet lietolaiset kokoontuivat kirkonkylän
kansakoululle perustamaan Jalkaväkirykmentti 35:n esikuntakomppaniaa.
Pahkamäen kansakoululle siirtyneet lietolaiset (numerolla 6018)
perustivat 22. Talouskomppanian (22. TalK) piikkiöläisten ja
paimiolaisten kanssa.
Joukoille jaettiin henkilökohtaiset
varusteet, jotka olivat hyvässä kunnossa. Kotiin päästiin yöksi, ja
19.6. varusteiden vastaanottaminen ja kunnostaminen jatkui.
Viestipataljoona 33:n komentaja kapteeni Armo Karkaus suoritti 1./VP
33:n tarkastuksen ja piti sille puheen, jossa mainitsi muun muassa että
"siitä saatte olla varmat, että turhan takia ei teitä ole tänne
kutsuttu".
Varusteiden huollon yhteydessä kelattiin kaapelit
puukeloilta metallikeloille 20.–21.6. palokunnantalon takana. Lotat
huolehtivat reserviläisten muonituksesta. Mynämäellä lietolaisia
sotilaspoikia osallistui samaan aikaan liikekannallepanossa
Suomi-konepistoolien rumpulippaiden täyttämiseen.
Ruokailu Liedon palokunnantalolla (Lujala). Kuva: Nautelankosken museo
Kuparikaapelia siirretään puukeloilta metallikeloille. Kuva: Nautelankosken museo
Turkulainen vänrikki Eino Helle,
siviiliammatiltaan peltiseppä. Helteestä tuli yksi joukkueenjohtajista
hyökkäysvaiheessa 1./VP 33:een.
Kuva: Nautelankosken museo
Sunnuntaina
22.6. levisi huhuja Saksan Neuvostoliittoa vastaan julistamasta
sodasta. Uutisia saksalaisten divisioonien keskittämisestä oli
julkaistu jo aiemmin. Uutinen Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
otettiin miesten keskuudessa ilolla vastaan.
Junamatka itään alkaa
Illalla
22.6. aloitettiin JR 35:n esikuntakomppanian tavaroiden kuormaus
rautatie-asemalla. Samana iltana alkoi VP 33:n tavaroiden kuormaus.
Liedon asemalla oli runsaasti siviilejä, etenkin naisia saattamassa
lietolaisia sotatielleen. Viestipataljoona lähti
Varsinais-Suomesta liikkeelle junakuljetuksilla itään 23.6.
kello 02.00 yöllä.
Junat kuljettivat lietolaiset itään. Kuva: Nautelankosken museo
Sotilaat
saattoivat pelkästään arvailla päämäärää. Pataljoona saapui vuorokauden
kuluessa Riihimäelle, missä se ruokailun
jälkeen majoittui telttoihin metsäkummulle 2,5 kilometrin päähän
asemalta. Juhannusta vietettiin telttamajoituksessa. Telttoihin tuli
yöllä niin kylmä, että kamiinoihin piti virittää tuli. Riihimäellä
rakennettiin kokeeksi ja harjoitukseksi puhelinyhteyksiä. Samoin
tehtiin päivittäin keskuksen käsittelyharjoituksia. Ilmahälytykset
olivat yhä yleisempiä.
1.
Divisioona oli saanut käskyn siirtyä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Lahden
alueille ylipäällikön reserviksi. Jalkaväkirykmentti 35 siirtyi
Lahteen, kun taas Riihimäelle tuli VP 33:n lisäksi muun muassa 22. TalK.
Lahden pommitus 25.6.1941. Kuva: Nautelankosken museo
Sota
julistettiin 26.6. venäläisten pommitettua Suomen kaupunkeja.
Riihimäellä sijaitsevat yksiköt aloittivat välittömästi siirtymisen
Lahteen. Lahdessa JR 35:n sotilaat olivat harjoitelleet muun muassa
purilaiden tekoa sekä vesistöjen ylitystä ponttoneilla Likolammella.
Hennalan kasarmeilla toimi virsikirjakomitea, joka sai julkaistuksi
rykmentin virsikirjan "Taisteluosasto Ruotsalon kenttävirret"
vuorokaudessa. Toimituksen ja painatuksen hoiti rykmentin
valistusupseeri
Niilo Honkala.
Pesupuuhia 29.6.1941. Kuva: Nautelankosken museo
Viestipataljoona
sai käskyn siirtyä Lahdesta itään Nastolaan ja Villähteen. 1.
Komppanian II joukkue sijoittui Nastolan pitäjässä Erstan kartanoon,
minne pystytettiin divisioonan 30 linjan puhelinkeskus. Divisioonan eri
puolille rakennetiin yhteyksiä yötä myöten. Kartanon pihalle ei
jaksettu pystyttää telttaa 28.6., vaan suurin osa komppaniasta lepäili
kartanon navetan vintillä. Kartanosta sai myös ostaa maitoa.
Aamu-uutisissa
29.6. luettiin Mannerheimin päiväkäsky, jossa ylipäällikkö totesi
suomalaisten "lähtevän tänään pyhälle ristiretkelle". JR 35:n komentaja
everstiluutnantti
Lauri Ruotsalo antoi rykmentilleen samana päivänä seuraavan käskyn:
"Sodanajan
os. R:n (Ruotsalon) perustamisvaihe on nyt loppuunsuoritettu. Sodan
vakava aika vaatii, että jokaisen on kokonbaan antauduttava hänelle
määrätyn tehtävän suorittamiseen. Tietoisena, että jokainen os. R:m
kuuluva sotilas tulee myöskin tinkimättä täyttämään velvollisuutensa ja
tuntien varsinais-suomalaisten aikaisemmat uroteot tervehdin minä os,
R:n upseereita, aliupseereita ja miehistöä ja toivon, että Te, Suomen
kunniakkaan armeijan osana, tulette täyttämään kotiseudun teihin
asettamat toiveet isänmaan ja kotienne puolustajina."
Pitkin
päivää julkaistiin Saksan päämajan tilannetiedotuksia itärintamalta.
Sota tuli lähelle, sillä 30.6. keskuskomppanian miehet ja esikunnan
upseerit pääsivät seuraamaan taivaalla käytävää ilmataistelua. Kolme
suomalaista hävittäjää pudotti kaksi venäläistä pommikonetta.
Komppanian miehiä ajoi autolla metsään, minne konekiväärisuihkun akas
ampuma pommikone oli pudonnut 6–7 kilometrin päähän kartanosta.
Maassa syntyi kulopalo, jonka miehet sammuttivat. He tutkivat koneen ja
kolmen lentäjän jäännöksiä. Ilmassa koneen ympärillä haisi kärventynyt
liha. Paikalla liikkui myös paljon siviilejä tutkimassa konetta.
Illalla aloitettiin puhelinlinjojen purkaminen. Se jäi hieman kesken,
kun suurin osa miehistä lähti Lahteen kuormausta varten. Yhteydet purki
luutnantti
Halmevirran
"turkulainen" komppania (2./VP 33) seuraavana päivänä. Kartanoon yöksi
yksin jäänyt alikersantti Oiva Ryökäs osoitti purkamattomat yhteydet ja
seurasi näitä telttamajoitukseen Nastolan kirkon lähelle. Ryökäs yöpyi
kersantti Aaltosen ja korpraali Kakalaxin teltassa. Seuraavana päivänä
alkoi junamatka halki Savon kohti Joensuuta.
Jalkaväkirykmentti
35:n kuljetukset itään alkoivat 2.7. Yksikkö saapui Kaltimoon 5.7.
Viestipataljoona 33 seurasi pian perästä.
>>Paluu sivun alkuun>>Hyökkäysvaihe 1941>>Rajan ylitys 1944