Hyökkäysvaihe 1941
Näillä
sivuilla käsitellään jatkosodan hyökkäysvaihetta vuonna 1941.
Erityishuomio on Karjalan Armeijan hyökkäyksessä Itä-Karjalaan kesällä
1941 sekä etenemisessä kohti Karhumäkeä. Tiettyjä jatkosodan vaiheita
voi tarkastella ylhäällä sekä oikealla olevista linkeistä.
Jalkaväkirykmentti
35:n eri pataljoonien vaiheet käsitellään vain lyhyesti, sillä niiden
seuraaminen on yksikön erilaisten tehtävien ja rykmentin eri osien
jatkuvien alistuksen vuoksi hyvin vaikeaa. Sivuilla esitellään
rykmentin vaiheita Itä-Karjalassa ja samalla musen kokoelmiin kuuluvia
valokuvia rykmentin sotatieltä.
Oikealta olevasta linkistä
pääsee myös tarkastelemaan tutkija Riku Kauhasen 21.6.2011 Nautelankosken
museolla pitämään luentoon pohjautuvaan sivuun, jossa käsitellään
suomalaisten hyökkäystä Karjalan kannakselle sekä taisteluita
Johanneksessa, Koivistolla, Kuolemajärvellä sekä Uudellakirkolla. Nämä
paikkakunnat valikoituivat museon erityiseen tarkasteluun luennoilla,
sillä niiltä tuli Lietoon ja Turun seudulle erityisen paljon evakkoja
sodan päättyessä 1944.
Vähemmälle huomiolle jää suomalaisten
hyökkäys Aunuksen karjalaan sekä Syvärin valtaus. Aihetta on käsitelty
museossa pidetyllä luennolla. Luennolla käytetty aineisto on pääosin
yksityisten hallussa, joten aiheesta ei ole omaa sivua tällä sivustolla.
Vuosi 1941 Nautelankosken museolla
Pääosa
"Sota - veteraanien muistista museon muistiin" -hankkeen aikana
saaduista ja tutkituista valokuvista on vuodelta 1941. Sodan
ensimmäisenä vuotena esimerkiksi Viestipataljoona 33:lle myönnetyt
kuvausluvat kertovat suuresta mielenkiinnosta valokuvaukseen. Museon
sotavalokuvien runkona ovat museon perustajan Lauri Nautelan Jalkaväkirykmentti 35:n valistusupseeri Niilo Honkalalta
ostamat kuvat. Moni muukin JR 35:n esikuntakomppaniassa palvellut
lietolainen lienee ostanut hänen lomalla kehittämiensä valokuvien
kopioita itselleen.
Kesältä 1941 on myös monia lietolaisen Oiva Ryökkään ottamia ja muilta saamia valokuvia. Kokoelmaan kuuluu myös monien muiden valokuvia hyökkäysvaiheen ajalta.
Sodan
pitkittyessä valokuvauslupien ehtoja tiukennettiin ja Saksan,
pääasiallisen filmintuojamaan raaka-ainevaikeuksien vuoksi tavallisella
rivimiehellä ei enää ollut varaa tai mahdollisuuksia ostaa kameraansa
filmiä. Poikkeuksiakin toki löytyy. Pääosin valokuvaus kuitenkin oli
sodan loppua kohden yhä enemmän upseerien harrastus.
Linkkejä asemasotaan:
Asemasota>>Asemasota 1942>>