Asemasota 1942


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

Asemat vakiintuvat 1942

Vuoden 1941 loppuun mennessä oli miltei saavutettu hyökkäyssodan tavoite, kolmen kannaksen puolustuslinja Karjalan–Aunuksen–Maaselän -kannaksilla. Neuvostoliitto yritti vuoden alussa suurhyökkäystä Maaselän kannaksella sekä Syvärillä. Molemmat hyökkäykset lyötiin etenkin suomalaisen tykistön voimin.

Neuvostoliitto oli vetänyt vuoden 1941 lopussa miehityksen Suomenlahden ulkosaarilta, mm. Suursaaresta. Suomalaiset saivat kuljetettua saarelle vaikeissa olosuhteissa pienen miehitysjoukon, mutta tammikuussa venäläinen osasto karkotti suomalaiset saaresta. Jatkosodan viimeisessä hyökkäysoperaatiossa suomalaiset joukot valtasivat taitavalla operaatiolla saaren takaisin maaliskuussa.

Vanhimmat ikäluokat kotiutetaan

Vanhimpia ikäluokkia alettiin kotiuttamaan vuoden 1942 alussa. Hyökkäysvaihetta varten Suomen armeijaa oli kasvatettu yli maan voimavarojen: odotettavissahan oli lyhyt kesäsota.

Lietolaisyksiköistä vanhimpien ikäluokkien kotiuttamaminen näkyi erityisesti Jalkaväkirykmentti 35:n kolonnassa, josta valtaosa oli 40-vuotiaita lietolaisia. Kotiuttamisen jälkeen kolonna oli lähinnä 1910-luvulla syntyneitä, ja henkilöstöstä vain murto-osa oli enää lietolaisia. "Nuorennuksen" jälkeen jäljelle jääneet lietolaiset olivat melkein kaikki saaneet ylennyksen vuoden 1941 sotilasarvostaan. Uutena lietolaisena kolonnaan oli tullut sotamies Olavi Kavander.

Lietolaisista

Jatkosodan hyökkäysvaihe oli saatu päätökseen ja oli päädytty asemasotaan. Suomalaisten puolustus nojasi kolmen Kannaksen (Karjalan, Aunuksen ja Maaselän) puolustuslinjoihin. 1. Divisioona oli Maaselän kannaksella eli Seesjärven ja Äänisen välisellä kannaksella Maaselän Ryhmässä. Tutuiksi tulivat mm. Poventsa, Karhumäki ja Pindus eli Pintuinen, pieni kylä seitsemän kilometriä Karhumäestä itään.

Viestipataljoona 33:n keskuskomppaniassa palveleva lietolainen alikersantti, puhelinryhmänjohtaja Oiva Ryökäs piti vuoden halki aktiivisesti päiväkirjaa päivittäisistä tapahtumista. Hän aloitti vuoden 1942 tammikuun ensimmäisen päivän merkinnän kirjoituksella:

"Maailman 2000 miljoonasta asukkaasta elää nykyisin rauhassa vain noin 200 miljoonaa eli 10%"

Asemasodan ensimmäinen viikko tästä linkistä>> 1.1.–15.1.1942

>> Suursaaren valtaus maaliskuussa 1942


Hyökkäysvaihe


Asemasota 1942

1.1.–15.1.1942
16.1.–29.1.1942
30.1.–12.2.1942
13.2.–26.2.1942
27.2.–11.3.1942
12.3.–25.3.1942
26.3.–8.4.1942
9.4.–22.4.1942
23.4.–6.5.1942
7.5.–20.5.1942
21.5.–3.6.1942
4.6.–17.6.1942
18.6.–1.7.1942
2.7.–15.7.1942
16.7.–29.7.1942
30.7.–12.8.1942
13.8.–26.8.1942
27.8.–9.9.1942
10.9.–23.9.1942
24.9.–7.10.1942
8.10.–21.10.1942
22.10.–4.11.1942
5.11.–18.11.1942
19.11.–2.12.1942
3.12.–16.12.1942
17.12.–31.12.1942

Asemasota 1943

1.1.1943–13.1.1943



Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33
Ohjeita sivujen  käyttöön

Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin (02) 489 2400
museo(at)nautelankoski.net

  4.2.2014
Riku Kauhanen