Asemasota 1942 - 17.–31.12.1942

Jalkaväkirykmentti 35 puolustautuu

 

JR 35:n rintamavastuussa olevat joukot joutuivat hyökkäyksen kohteeksi Poventsan lohkolla tukikohdissa ”Aalto” ja ”Suora”.  Hyökkäys Aaltoon alkoi 18.12. kello 13.25 tykistötulella, joka suuntautui asemien taakse korsuihin. Suorasuuntaustykit ja pienoisheittimet moukaroivat puolestaan tukikohdan asemia.

Tulivalmistelun jälkeen 30-miehinen vihollisosasto nousi hyökkäykseen asemien edessä ja pääsi tukikohdan nelospesäkkeeseen. Täältä se heitti käsikranaatteja ja aloitti tulitaistelun. Hyökkäys saatiin kuitenkin torjuttua tappioitta. Murtokohtaan, vain 75 metrin päähän suomalaisista ammuttu tykistön sulku osui tarkasti, ja konepistooleilla ja käsikranaateille perääntymään pakotettu vihollinen kärsi siinä lisää tappioita.

”Suoraan” kohdistui rauhallisen aamupäivän jälkeen ankaraa kranaatinheittimien tulta, joka katkoi puhelinyhteydet. Nämä saatiin kuitenkin nopeasti korjattua tai korvattua. Tauon jälkeen vihollisen puolelta ammuttiin kaksi punaista valorakettia. Tätä seurasi edellistä ankarampi keskitys, jonka aikana 40-miehinen vihollisosasto pääsi etenemään lähelle asemia. Vihollinen saatiin pysäytettyä, ja nämä vetäytyivät. Asemat oli onnistuttu miehittämään keskityksen aikana nopeasti ja pienin tappioin. Toinenkin yritys saatiin estettyä. Pienempi vihollisosasto jäi kuitenkin maastoon odottamaan pimeää. Suomalaisten maastokohtaan ampuman tykistökeskityksen jälkeen sieltä kuultiin valittavaa ääntä.

 

Jouluun valmistaudutaan

 

Joulun lomia oli suunniteltu jo hyvissä ajoin. Jouluna 1941 lomalla olleet tai uudeksi vuodeksi menevät eivät pääsisi jouluksi kotiin. Joululomalle päässeiden tuli palata uudeksi vuodeksi rintamalle. Tavoitteena oli vapaiden järjestäminen mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Oiva Ryökkään  ja monen muun karhumäkeläisen  matka kotiin alkoi Tomitsan asemalta 16.12.  puoliltaöin. Äänislinnassa oli vaihto pikajunaan, joka kulki Sortavalan ja Riihimäen kautta Toijalaan. Matkaseurana hänellä oli sotamies Salo.  Liedon asemalle juna saapui 18.12. kello 2.45 Äänislinnasta mukaan nousseen Esko Kulmalan kanssa. Junat olivat täpötäysiä, ja Ryökäs huomasikin Kulmalan vasta Toijalassa. Liedossa oli edessä ojanpohjia lukuun ottamatta lumeton joulu.

Luutnantti Jaakko Säteri Karhumäen asemalla lomille lähdössä. Täältä alkoi monen Maaselän kannaksella taistelevan pitkä matka koti-Suomeen. Kuva: Nautelankosken museo.

22. Talouskomppanian sotapäiväkirja kuvaa hyvin joulun valmisteluja 22. päivä. Päivän ohjelmaan kuului ylimääräisen muonan jako, joulusauna, yleinen siivous majoituspaikoissa ja osa miehistä pääsi lomalle. Merkintä päättyy ”tulihan joulu ovelle”.

 

Joulu – juhlista riemukkain

 

JR 35 historiikin mukaan joulua 1942 juhlittiin paremmissa olosuhteissa kuin vuotta aiemmin, sillä lottakanttiinit ja korsut olivat hyviä. Esimiehet kävivät tervehtimässä sotureitaan ja pastori vieraili yksiköissä. Paketitta jääneet saivat tuntemattoman sotilaan paketit. Joulun viettoon oli annettu enemmän varoja valtiolta, ja sotilaat saivat enemmän korviketta, tupakkaa ja makeisia.

Karhumäen teatteritalossa järjestettiin joulujuhla 1. Divisioonan esikunnalle ja esikuntakomppanialle, VP 33:lle, Pioneeripataljoona 29:lle ja Tykkikomppanialle sekä Kaasusuojelukomppanialle. Illallista vietettiin kello 19.30 alkaen VP 33:ssa joukkueittain. 25.–26. oli omistettu joulunvietolle, ensimmäisen joulupäivän aamuna pidettiin joulukirkko Karhumäessä.

22. Talouskomppania vietti joulujuhlaa aattona kerhohuoneellaan. Osa juhlijoista ei mahtunut huoneeseen, vaan näiden piti jäädä ”tampuriin”. Juhlassa esitettiin aluksi tervehdyksiä kotiseudulta, mitä seurasi soitto ja laulu, ja lopulta kahvitarjoilun jälkeen pakettien jako. Ylimääräisenä lahjana jotkut saivat ylennyksen ja kunniamerkkejä. Juhla kesti puoleenyöhön asti.

Päämajan 2 / ErP 4:n kaukopartiomiehiä lukutauolla jouluna Kossalmella. Osaston miehistä sängyssä makaa Erkki Miettinen. Vasemmalla istuu Paavo Ryöti, oikealla edessä Eero Rusi ja hänen takanaan radion vieressä istuu Karl-Johan Norrgård. Kuva: Nautelankosken museo.

Vuoden loppuessa

Joulurauhan jälkeen viestipataljoonaa työllistivät JR 101:stä saapuneet radiokurssilaiset. Näitä piti kouluttaa radiosähkötyksen saloihin. Vastaavasi rykmenttiin piti lähettää kaksi upseeria puhelinkouluttajiksi. Tehtävään valittiin kersantti Haavanto keskuskomppaniasta ja luutnantti Ranta 2. / VP 33:sta.

Huhtikuussa muodostettu JR 101 koostui pääosin armahduksen saaneista vangeista. Kurssilaisia varten kunnostettiin seurakuntatalo majoitustilaksi ja sinne kuljetettiin sänkyjä ”Villa Rymylästä”.