Asemasota 1942 - 13.2.–26.2.1942

Hiihtokisoja

Kunnon kohottamisen ja virkistysmielen vuoksi alettiin asemasodan aikana pitämään tiheästi urheilukilpailuja. Sodan kestoa voitiin vain arvailla – ja arvailtiin. Helmikuun puolivälissä pakkanen alkoi lauhtua ja pysytteli kymmenen asteen tienovilla. Hiihtäminen helpotti vikapartioreissujenkin tekoa, ja suksilla liikkuminen Karhumäen ympäristössä oli muutenkin miellyttävää.

Viestipataljoona 33 piti ensimmäiset kisansa Karhumäessä helmikuun 20. päivä. Kisojen järjestäjänä toimi luutnantti Jääri. Kisoissa piti hiihtää pitkin Karhumäen kumpuja kulkeva 5 kilometrin latu kahdesti. Kisan voitti Alpo Hernelahti. Vilho Posio vei kolmannen sijan. Kisakäskyssä vaadittiin saunomismahdollisuutta kilpailijoille. Kisaan lähdettiin aamulla kello 08.00, ja kello 13.00 päästiin seuraamaan viihdytyskiertuetta.

1. Divisioonan hiihtokilpailut järjestettiin 25.2. Kisoihin osallistui VP 33:sta Hernelahti, Posio ja luutnantti Veikko Helle.

Kuten mainittua, suksilla liikkuminen nopeutti vikapartioreissuja joita tuli toisinaan kolmesta neljään päivässä. Hertta-linjan katkeaminen 25.2. tiesi pitkää vikapartiointia alikersantti Oiva Ryökkään ryhmälle. Koesoittojen avulla vika paikannettiin neljän kilometrin matkalle. Kaapeli oli matkalla täysin ehjän näköistä, eikä siinä näkynyt edes liitoskohtia. Kaapelia koetettiin vetää, jolloin ensimmäinen kesti mutta toinen katkesi keskeltä. Säikeitten päät olivat sulaneet yhteen sekä kiertyneet, mikä aiheutti katkeilemiset. Syynä kaapelin omituiseen käyttäytymiseen oli edellisen kesän ukkonen, jonka aiheuttama erikoinen vika ilmeni vasta nyt helmikuussa.

Vankeja tietöissä Karhumäessä. Tien reunoille syntyi korokkeita, jotka piti hakata pois. 
Kuva: SA-kuva

Pataljoonan komentaja majuri Karkaus piti 24.2. puhuttelun niin sanotun Mäntysen talon alakerrassa. Hän kiitti pataljoonaa hyvästä toiminnasta ja kertoi, että divisioonan komentaja eversti Paalulla oli ollut joka hetki yhteys joukkoihinsa sodan aikana. Samassa tilaisuudessa jaettiin myös 1. Luokan vapaudenmitaleja pataljoonalaisille. Keskuskomppaniasta mitalin saivat Alpo Hernelahti, Lauri Järvinen sekä Oiva Ryökäs.

Pataljoonan miesten  hallussa olevia kalastusvälineitä tiedusteltiin 13.2. Esikuntaan tuli ilmoittaa, montako verkkoa tai nuottaa yksiköllä oli ja mistä ne olivat peräisin. Tiedusteltiin myös, pystyttiinkö kalastusvälineitä käyttämään tulevaisuudessa vai olisiko niitä syytä luovuttaa sellaisille yksiköille, jotka pystyivät käyttämään niitä. Vastaavasti mahdollista vajausta tai tarvetta välineissä tarjouduttiin paikkaamaan.

Kotiseudun tapahtumista pysyttiin hyvin perillä kirjeenvaihdolla ja muulla postilla. Sanomalehti Uusi Aura saapui säännöllisesti Karhumäkeen, ja siitä pystyttiinkin seuraamaan hyvin paikallisuutisia. Pataljoonan esikunta avasi komppaniolle kirjaston, joka oli avoinna 1. Komppanialle* tiistaina 24.2. kello 18–19, 2. Komppanialle keskiviikkona 25.2. kello 18–19 ja 3. Komppanialle torstaina 26.2. kello 18–19. Kirjat sai lainata viikon ajaksi, ja ne vaihdettiin vastaavana aikana seuraavalla viikolla uusiin kirjoihin. Teokset piti palauttaa siisteinä ja puhtaina. Laiminlyönti kirjojen palautuksessa tai huolellisessa säilyttämisessä saattoi johtaa paitsi lainaajan myös koko tämän komppanian asettamiseen lainakieltoon.. Kirjat kirjastoon lahjoitti Propaganda-Aseveljet r.y.

Koulutustakin alettiin järjestää joukoille, kun kaikki autonkuljettajat ja varakuljettajat komennettiin nelipäiväisille, 18.2. alkaville ajoneuvokursseille.

*Kirjastoa käsittelevään puhelinsanomaan 24.2. on ilmeisesti virheellisesti merkitty 3. komppania kahteen kertaan sekä 24.2. että 26.2.

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) järjesti Äänislinnan teatterissa 20-vuotisjuhlan. Kaksikymmenvuotisen taipaleen juhlimisen lisäksi juhlassa muisteltiin puheenjohtaja, vänrikki Vilho Helasen puheessa edesmenneitä seuran merkkimiehiä kuten Bobi Sivéniä ja Elias Simojokea. Suur-Suomi aate oli melkein joka puheessa vahvasti esillä.

1. Divisioona toivoi kirjelmässään, että seuraan kuuluvat upseerit voisivat osallistua juhlaan "Ottaen huomioon Akateemisen Karjala-Seuran ansiot maanpuolustustyössä.". Paikalla juhlassa oli yli 300 upseeria eri puolilta rintamaa. Tilaisuudesta lähetettiin myös tervehdyssähkösanoma marsalkka Mannerheimille.

Viestipataljoonalaisilla oli tapana kytätä toisinaan Karhumäen asemalle Äänislinnasta saapuvia lomalaisjunia tuttujen varalta. Junasta astui alas 25.2. lomalta palaavan Aaro Tähtisen lisäksi AKS:n juhlista palaava Lauri Nautela.

.

Jalkaväkirykmentti 35:n lohkoilla oli tällä ajanjaksolla sotapäiväkirjan merkintöjen mukaan rauhallista. Korkeintaan saatiin niskaan tulta vihollisen kranaatinheittimistä. Rykmentin komentajaksi määrättiin 25.2. JR 26:n entinen komentaja everstiluutnantti Sulo Laaksonen. Häntä edelsi rykmentin väliaikaisena komentajana everstiluutnantti Ossi Savolahti, joka oli ollut tehtävässä 24.1. lähtien.

Jalkaväkirykmentti 35 oli ollut alistettuna muille divisioonille aina syyskuusta 1941 asti. Rykmentti palasi 1. Divisioonan yhteyteen 18.2. alistuksestaan 4. Divisioonalle. Tällä välin rykmentti tai sen osia oli ollut alistettuna 4. Divisioonan lisäksi muun muassa 11. Divisioonalle, Ratsuväkiprikaatille ja Jääkäripataljoona 1:lle. Rykmentin parissa kiersikin vitsi, että heidän alistuksistaan puuttuu enää ilmavoimat.

Everstiluutnantti Laaksonen  Poventsassa melko pian JR 35:n komentajaksi tulonsa jälkeen. 
Kuva: SA-kuva