Asemasota 1942 - 3.12.–16.12.1942

Talven merkit eivät muutu

Talvi alkoi tehdä tuloaan tosissaan. Junat myöhästelivät tuntikaupalla kinosten vuoksi, joten kotoa saatu posti jaettiin vasta myöhään iltaisin. Myös Suojärvi–Kumsa linja-auto myöhästeli, ja tie Suojärveltä valtakunnanrajalle oli auraamatta 6 päivää. Joulukuun puolivälissä oli jo -20 astetta pakkasta. Viestipataljoonan lietolaisista muutamat kärsivät kuumeesta, yskästä ja muista vilustumisoireista.

 

Pientä laittelua ja tarkastuksia

 

22. Talouskomppania sai kerhotilansa viimeinkin valmiiksi joulukuun alussa, juuri ajoissa itsenäisyyspäiväksi. Napissa oleskelevat lietolaiset puolestaan maalasivat puusänkynsä puhalluslampulla polttamalla. Hyöty oli esteettinen ja hygieeninen: samalla saatiin korvennettua useita luteita hengiltä.

Viestimiehiä lastaamassa keloja rekeen. Vasemmalla Vihtori Mäkelä, joka oli myös yksikön kokki, oikealla Viljo Keskitalo.
Taustalla pataljoonan komentajan (ja 1. Divisioonan viestikomentajan)  majuri Karkauksen asunto. Kuva: Nautelankosken museo.

Koko 1. Divisioonassa pidettiin 10.12. varustarkastus. Jokaisen piti kantaa seuratuvalle valtiolta saadut varusteensa, missä ne käytiin läpi. Komppanian päällikkö ja vääpeli kävivät läpi tuvat, ja mikäli tuvissa oli edelleen armeijan tavaraa, oli se ylimääräistä. Näin saatiinkin kerättyä muun muassa ylimääräisiä asetakkeja ja mantteleita takaisin valtion varastoihin. Samalla pidettiin kuukausittainen kivääritarkastus. 1. Divisioonan autotarkastaja puolestaan järjesti VP 33:ssa ajoneuvotarkastuksen 14.12.

Erityisesti tarkastuksessa etsittiin vihollisen mahdollisesti levittämiä ”petrooliruiskuja”, näitä kuitenkaan löytämättä. VP 33:n sotapäiväkirja ei täsmennä tätä tarkastusta, mutta kyseessä on ilmeisesti ruiskut, joilla bensiiniä tai petrolia on voinut ruiskuttaa ihon alle. Tämä aiheutti ihovammoja, joiden perusteella saattoi hakea sotasairaalaan.

 

25-vuotias Suomi ja 1-vuotias vallattu Karhumäki

 

Itsenäisyyspäivä 1942 oli samalla Karhumäen valtauksen yksivuotisjuhlapäivä. Kello 13–14 pidettiin paraati hotellin edustalla kentällä, missä kenraalimajuri Paavo Paalu ilmoitti varuskuntapalveluksessa olevat joukot kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselle.

Ilmoitusta seurasi kenttähartaus, jonka jälkeen Laatikainen piti valtausjoukoille puheen. Puheen jälkeen pidettiin hiljaisuus kaatuneiden muistolle, ja tilaisuus päättyi ohimarssiin Poventsan tiellä. Talouskomppania 22. piti tuoreessa kerhohuoneessa tilaisuuden päivän kunniaksi. 1. Divisioonan toimiston sotapäiväkirjan perusteella ilmeisesti itänaapuritkin muistivat merkkipäivän ”epäselvällä kaiutinpropagandalla”

 

”Sotasaalisvalokenno-kk”

 

Viestipataljoona oli saanut viestikenttämakasiinista kokeiltavakseen sotasaaliiksi saadun valokennokonekiväärin. Valokennoista aktivoituva konekivääri alkoi ampua itsestään, kun asetta lähestyvä katkaisi ohuen valonsäteen, joka osui valokennoon. Ase saapui pataljoonaan 7.12. tarkasteltavaksi ja sen rakennetta ja toimintaa esiteltiin seuraavina päivinä muun muassa viestikomentaja majuri Karkaukselle, pataljoonankomentaja majuri Järviselle sekä muille upseereille.

 Näitä konekiväärejä oli saatu sotasaaliiksi Hangon motista vuotta aiemmin. Saarretut venäläiset olivat virittäneet aseita toimimaan automaattisesti kellolaitteilla tai valokennoilla. Paavo Paalun 2003 ilmestyneessä elämäkerrassa viestivänrikki Palomäki muisteli samanlaisen saksalaisen aseen olleen kokeiltavana vuoden 1942 kesän lopulla Karhumäellä.

Viestipataljoonalaisia valmiina ryhtymään ampumaharjoituksiin. Kuva: Nautelankosken museo.

 

Joululahjoja etuajassa

 

Liedosta lähetettiin 12.12. joulupukkilähetystö tervehtimään lietolaisia rintamamiehiä. Lähetystöön kuuluivat pastori Vähä-Eskeli, Matti Herranen sekä Tauno Hernelahti. He toivat 15.2. saapuessaan Karhumäkeen mukanaan terveisiä ja lottien tekemiä joululahjapaketteja. Illalla järjestettiin VP 33 keskuskomppanian seurahuoneella pieni juhla, jossa pastori piti puheen ja lahjat jaettiin.

Seuraavana päivänä oli kotiseutujuhla seurakuntahuoneella, missä nautittiin kahvia ja pidettiin iltahartaus. Lähetystö jatkoi Jalkaväkirykmentti 35:een tervehtimään lietolaisia 17.12. Myös Kuusistosta ja Piikkiöstä tuli kotiseutuvierailijoita katsomaan rintamamiehiään. Näin saatiin joulu Karhumäellekin – tosin viikkoa etuajassa Varsinais-Suomeen verrattuna.