Asemasota 1942 - 18.6.–1.7.1942

Mannerheim vierailee Poventsassa

Yksi varsinaissuomalaisten sotilaiden kerrotuimmista ja kuuluisimmista tarinoista jatkosodan ajalta tapahtui 20.6. Mannerheimin vieraillessa Poventsan lohkolla. Venäläinen panssarintorjuntatykki sai tuona päivänä tilaisuuden muuttaa historian kulkua – siinä epäonnistuen. Samalla annettiin yksi Suomen armeijan erikoisimmista ylennyksistä.



Ylipäällikön juna saapui kello 08.00 Karhumäen asemalle. Mannerheim kävi tutustumassa 1. Divisioonan esikuntaan, ja täältä Mannerheim seurueineen (muun muassa kenraalit Walden ja Airo) kuljetettiin autolla Poventsan kaupunkiin, Jalkaväkirykmentti 35:n lohkolle. Oppaana heillä oli aluksi kenraalimajuri Paavo Paalu, 1. Divisioonan komentaja.



Poventsassa vieraat vietiin Tapponiemeen (myös Suurniemi), jota yleensäkin esiteltiin lohkon vähemmän vaarallisena alueena vieraille. I/JR 35:n komentaja kapteeni Ahti Petramaa esitteli aluetta vierailijoille. Seurue eteni juoksuhaudoissa haarakaukoputken luo, jolla saattoi tähystää vastapuolta. Vihollisen asemia koskevan selostuksen keskeytti vihollisen panssarintorjuntatykki, joka ampui kuusi laukausta Mannerheimin ja muiden lähettyville. Ylipäällikön oli kyyristyttävä suojaan juoksuhautaan, ja kapteeni Petramaa haavoittui käteen yhdestä laukauksesta. Vihollisen piiskatykki vaiennettiin majuri Uolevi Vesenterän määräämällä tykistöiskulla.

Petramaa sai oikeaan käteensä ja käsivarteensa sirpaleita ja menetti kaksi sormeaan. Myös Petramaan hienot saappaat kärsivät pahoin, ja sotamarsalkka lupasi kertoman mukaan uudet teetettäviksi hänen laskuunsa. Mannerheim saatteli haavoittuneen Petramaan pahoitellen joukkosidontapaikalle ylennettyään tämän paikan päällä majuriksi.

.

Suurniemi, joka tammikuussa oli saanut liikanimen Tapponiemi, nimettiin Mannerheimin vierailun jälkeen virallisesti Marskinniemeksi.

Kohta, johon kolmas piiskatykin kranaatti osui. Kapteeni Petramaa haavoittui suunnilleen kuvan osoittamassa kohdassa. 
Puussa näkyy kranaatin jättämä jälki. Kuva: SA-kuva

Jälkinäytöksenä Mannerheim kirjoitti Karhumäen asemalla nimensä Sotilaskotinaisten talouspäällikkö neiti Claudia Sedowin ojentamaan kirjaan muotoon "Suomen Mannerheim". Everstiluutnantti Glantz nappasi kirjan ja repi sivun pois, ja sotamarsalkka kirjoitti nimensä uudelle sivulle "Mannerheim". Ilmeisesti Poventsan läheltä-piti tilanne oli järkyttänyt Mannerheimia enemmän kuin hän antoi ulkoisesti ymmärtää.

Jalkaväkirykmentti 35:n sotapäiväkirjassa on vierailusta vaiettu, ilmeisesti salaussyistä. Kapteeni Petramaan haavoittuminen  mainitaan päivän tapahtumissa.

 Viestimiehet saavat juhannuspaketin

Osmo Herranen ja Paavo Heininen olivat edelleen lomalta palattuaan HTK:ssa. Heininen vieraili lähes päivittäin Nappi-keskuksessa tervehtimässä tuttuja. Hän lähti keskuksesta 27.6. JR 35:n III pataljoonaan viestimieheksi.

Liedon kunnanvaltuuston aloitteesta ja lietolaisten avustamana saivat kaikki lietolaiset sotilaat juhannukseksi paketin. Pakettien tuojat, Höijärvi, Kivilä ja Prusila ehtivät Karhumäelle yöllä 21.–22.6. Vieraat kävivät ensin JR 35:ssä ja tulivat yöksi 1./VP 33:n tiloihin. Illan ohjelmaan kuului sauna. Höijärvi kertoi kahden kuukauden työlomalla oleville jaetun kortit, joiden mukaan heidän piti palata 2.7. taas palvelukseen. Varusteet tuli hakea suojeluskuntatalolta ja sitten lähteä luutnantti Paavo Isotalon johdolla matkaan.

Huoltoporras toi molemmin puolin Nappi-keskuksen ulko-ovea koivut 23.6. juhannusaaton aamupäivänä. Päivän mittaan koivut koristivat jokaisen Karhumäen asutun rakennuksen ovenpieliä. Illalla kello 18 liputettiin koko kaupungissa. Kaunis ilta houkutteli paljon kävelijöitä kadulle ja tivolissa riitti kävijöitä.

Alikersantti Oiva Ryökäs sai aattoillaksi yöpäivystysvuoron puhelunvälittäjänä. Päivystystä kesti ilta 22:sta aamu kello 8:aan. Humalaisten riekkuna Karhumäen kaduilla auttoi valveilla pysymisessä keskuksen äärellä.

Yleisöä Karhumäen tivolin esityksessä juhannuspäivänä 24.6. Kuva: SA-kuva

Juhannuspäivään kuului kenttäjumalanpalvelus kenraalimajuri Paavo Paalun esikunnan talon edessä. Lietolaiset vieraat kävivät juhannuspäivänä II/JR 35:n luona viemässä paketit. Näiden tuomasta ruoasta saatiin laitettua juhannusaattoiltana Nappi-keskuksessa riisipuuroa ja itse juhannuspäivänä perunasoppaa.

Karhumäen juhannuksen viettoon kuului myös jalkapallo-ottelu. Yleisö nauttii. Kuva: SA-kuva

Kanavan lohkon tapahtumia ja hirveä päivä 9. Komppanialle

Vihollinen häiriköi 18.6. ahkerasti Kaupungin lohkolla. Vihollisen tykistö osui kaupungin pohjoispuolella olevaan koulurakennukseen. Kukaan ei  kuollut tai loukkaantunut keskityksessä. Vihollinen onnistui sytyttämään  panssarintorjuntakiväärin laukauksella mäkitornin palamaan. Torni sortui puoli tuntia myöhemmin kello 14.

Yksinäinen vihollistaistelija onnistui yöllä 22.6. ryömimään lähelle suomalaisten asemia ja heitti käsikranaatin pikakivääripesäkkeeseen. Tappioita ei tullut. Ajanjaksolla oli jostain syystä tavallista enemmän vihollisen jalkaväen aseiden tulta monena päivänä. Kesä toi uusia ongelmia lohkolle: ammukset ja muut vastaavat sytyttivät kesäkuumassa kulopaloja, joita sammuttamassa piti olla useampana päivänä.

JR 35:n II pataljoonan lohkolla havaittiin juhannusiltana kaksi pommikonetta ja kolme hävittäjää lentämässä pataljoonan huollon kohdalla ylitse. Koneet pudottivat lentolehtisiä. Samana päivänä vietettiin juhannusjuhlaa huoltoportaan parissa.

Vihollisen kranaatti osui keskityksessä 1.7. rakennuksen kellarissa olevaan korsuun jolloin kaikki kuusi sisälläolijaa 9. Komppaniasta, Antero Nikkanen, Tauno Pyynnös-Särkinen, Tauno Jalonen, Vilho Laine, Aimo Rinne sekä Martti Kujala kuolivat. Kaatuneista kolme oli kotoisin Loimaalta.

Koulutusta

Toukokuun lopulla annettua koulutusohjetta alettiin toteuttamaan divisioonan esiupseerien ja aktiivipalveluksessa olevien kapteenien keskuudessa. Kesäkuun loppuun mennessä näille määrättiin pidettäväksi harjoitukset sulutusten järjestämisestä sekä miinoitusten ja ansoitusten merkitsemisestä. Toisena oppituntina oli tutustuminen kenttävarustuslaitteisiin sekä tietyöhön. Koulutussuunnitelma laadittiin syyskuun loppuun asti.

Markus Pausio kuolee

Lietolainen Markus Pausio (Palmroos) kuoli haavoihinsa 27.6.1942. Hän oli haavoittunut Vieljärvellä lähes vuosi aiemmin heinäkuussa 1941.

Muuta ajanjaksolla tapahtunutta

22. Talouskomppania sai 28.6. pilaantunutta heinää monta junavaunullista. Heinä purettiin junasta ja poltettiin läheisellä pellolla.