Asemasota 1942 - 19.11.–2.12.1942

Ensimmäinen adventti oli 29.11., jolloin ohjelmassa oli käynti Karhumäen varuskuntakirkossa. Samana päivänä ensimmäiset joulukuuset alkoivat ilmestyä Karhumäelle. Talvijalkineet, lumipuvut ja sukset oli jaettu joukoille kahta päivää aikaisemmin. Suksia oli saatu vain 20 paria, ja ne olivat huonokuntoisia ja tervaamattomia. Muut varusteet sen sijaan olivat hyvässä kunnossa.

Karhumäen sähkölaitos siirtyi Viestipataljoona 33:n hoidettavaksi. Laitoksella oli aina oltava vähintään 3–4 miestä lämmittämässä, yleensä siellä pidettiin 3 aliupseerin ja 16 sotamiehen komennuskuntaa. 22. Talouskomppania puolestaan oli joulukuun 2. mennessä saanut hakatuksi melkein jokaiseen kämppään riittävästi polttopuuta pahan päivän varalle.


Ruotsia Kansanvalistusseuran Kirjeopistossa kahden kuukauden ajan opiskellut Martti Kortelainen innoitti muitakin käyttämään aikaansa hyödyksi. Oiva Ryökkään nähtyä Sakari Lempisellä pinon kotoa tilattuja kirjoja maamieskoulun kirjekurssille hän tuumi, että tässähän on hyvä tilaisuus opiskella. ”Sakulta” Ryökäs sai Pellervon kirjeopiston esittelyvihkosen ja 19.11. hän kävi Erkki Salmen kanssa maksamassa postitoimistossa Pellervo-Seuran postisiirtotilille kurssimaksun 200 markkaa (37,2€).




Oiva ryhtyi opiskelemaan ”Laidunviljelystä”, mistä sai 11 viikkotehtävää ja Erkki 13 tehtävän laajuista ”Metsäopin” kurssia. Ryökäs oli jo pitkään halunnut tyhjentäviä tietoja laidunviljelyksestä ja nyt hänellä oli tilaisuus opiskella alaa. Oppikirjat tulivat postissa 30.11., ja samalla saatiin ensimmäiset opiskelukirjeet, joten opinnot saattoivat alkaa. Ensimmäiset vastaukset tehtäviin lähtivät kaksi päivää myöhemmin.





 
Hirvenliha oli harvinaista herkkua, ja lajin pyyntiä rajoitettiin Suomessa. Rintamilla kaadettiin sarvipäitä kummemmitta omantunnintuskitta yli kaatokiintiön. Virallisesti asiasta huolehtivat luvanvaraiset metsästyskomennuskunnat. Itä-Karjalassa hirviä oli neuvostovallan ajan täyden rauhoituksen ansiosta runsaasti. Syksylle 1942 oli Suomen sotilashallinto asettanut sallituksi metsästysajaksi 16.10–16.11. Päivälleen ei tosin lupaa noudettu: Viestipataljoona 33:n 1. komppanian sotapäiväkirja mainitsee komennuskunnan lähteneen 20.11. aamulla Saidomaan hirvijahtiin. Johdossa oli suurriistanpyytäjä Arvo Vataja, ”Kosken Kaiku”.

Komennuskunta palasi joulukuun ensimmäisenä kymmenen päivän reissun jälkeen. Onnekkaalla reissulla oli saatu kaadettua kahdeksan hirveä, ja lihaa kertyi arviolta 2000 kiloa. Näistä vain pari päätettiin ilmoittaa virallisesti, jolloin lihat menisivät ETp:lle. Teeriä ja metsoja oli saatu 20 kappaletta.

Vaatimatonta riistaa puolestaan sai aiemmin mainittu Erkki Salmi: hän oli jo yli kuukauden ajan käynyt oravametsällä ja saanut pudoteltua niitä puolensataa.
 


 

Jalkaväkirykmentti 35:n keskustoimikunta kokoontui Turun aseveljen ravintolassa 22.11. Kokouksen avasi Suomen Aseveljien Turun Piirin piirisihteeri Arvo Korsimo, joka oli palvellut helmikuuhun asti ennen kotiuttamistaan JR 35:n esikuntakomppaniassa. Korsimo kertoi keskustoimikunnan toiminnasta ja etenkin 1. divisioonan historiikkihankkeesta. Hän kehotti yhdysmiehiä kotipaikkakunnillaan keräämään mahdollisimman paljon aineistoa, kirjoitelmia, valokuvia, muistelmia ja muuta vastaavaa historiikin osaa I varten.

Samassa kokouksessa tutkittiin rykmentin yhdysmiesluettelo, ja jokaiseen pitäjään päätettiin määrätä toinenkin yhdysmies. Lietoon tulivat Paavo Jonkari ja Eero Pilpola. Esille nostettiin kysymys rekisteröidyn JR 35:n aseveliyhdistyksen perustamisesta. Toistaiseksi tälle ei katsottu tarvetta. Yhdistys perustettiin sittemmin tasan vuoden tästä kokouksesta 21.11.1943. Kokouksessa päätettiin myös ottaa yhteys JR 35:n viihdytyskiertueeseen, ja pyytää näitä kiertueelle rykmentin perustamisalueen pitäjiin. Kokous päätettiin laulamalla ”Kuullos pyhä vala”.

Julkaistu Turun Tienoossa 20.11.2012. Osa "Lietolaisten sotatie 70 vuotta sitten 19.11.-2.12.1942"




VP 33 1. komppanian "äiti", alikersantti Järventaus kävi jakamassa päivärahat 25.11. Järventaus tuumi, että kelpaa sitä äitinäkin olla kun ei synnyttämään joudu.

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>