Asemasota 1942 - 8.10.–21.10.1942


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

Paljon iloa ja työtä perunoista

Kauan kaivatut perunat saapuivat viimein VP 33:n keskuskomppanialle 12.10. Kymmenkunta miestä oli ollut rakentamassa niille kellaria komppanian toimiston lähellä. Kellari tehtiin purkamalla pieni hirsirakennus ja kokoamalla se taas hiekkavalliin kaivettuun kuoppaan. Saapunutta kuormaa alettiin välittömästi purkamaan Karhumäen asemalta, mistä ne ajettiin uuteen perunakellariin. Melkein kaikki perunat saatiin mahtumaan, ylijäämä kuljetettiin Pintuisiin luutnantti Heikkilän kellariin. Seurauksena perunoiden saapumisesta saatiin 17. ja 18.10. herätä perunateatteriin. Keskuskomppanian omat perunamaat kynnettiin 22.10.

Jalkaväkirykmentti 35:n esikuntakomppaniassa palveleva  Kaino Jokioinen ryhtyi puuhamaan komppanialle omaa perunankeräyskomennuskuntaa 1./VP 33:n tapaan. Asia eteni esikuntakomppaniassa nopeasti, ja pian Jokioisen lisäksi Unto Ryökäs, Mikko Kärpijoki ja Heimo Heininen lähtivät Lietoon kokoamaan perunalähetystä. Unto Ryökäs sai yhdeksän päivän komennuksensa jatkoksi prosenttilomansa, joten hänen vapaansa jatkui marraskuun alkuun asti.

Myöhemmin litteroiden antaminen perunoita ja muita kuljetuksia varten kotiseudulta Pintuisiin kiellettiin 23.10. ilman intendentin lupaa.


Jalkapalloa, vikapartiointia ja sulkeisia

Keskuskomppania pelasi vaihteeksi jalkapalloa 9.10. perinteisillä joukkueilla Salama–Siika. Peli pelattiin kaupungin urheilukentällä. Salama (eli luutnantti Säterin joukkue) hävisi toisen kerran putkeen Siian (eli luutnantti Heikkilän) joukkueelle. Ottelun jälkeen mentiin saunaan. Perjantaisauna oli yksikössä jo vakiintunut tapa. Salama sai revanssivoiton 15.10. voittaessaan Siian maalein 4–1.

vako

Vako:n eli Vienan-Aunuksenkarjalan Osuuskauppa Karhumäellä. Täältä lietolaiset hankkivat Karhumäen "koteihinsa" tapetit ja muut tarvikkeet. Kuva: Nautelankosken museo

Nappi-keskuksessa oli suuri päivä, kun kunnostustöiden päätteeksi levitettiin 10.10.  uudelle pöydälle Vakon kaupasta ostettu valkoinen pöytäliina. Samana päivänä satoi Karhumäkeen ensilumi. Keskuskomppania kävi 13.10 Lottien rajatoimiston tarjoamilla kahveilla. Seuraavan kerran kahvitarjoilu saatiin 20.10. Asevelitalkoiden kunniaksi Tapsi-kanttiinissa. Saman päivän aamuna oli ajettu asevelihalkoja Karhumäen asemalle.

Rajuilma 16.10. aiheutti runsaasti vikoja puhelinlinjoille, joten Salama-keskuksen kaikki vikapartiomiehet saivat olla liikkeessä. Keskukseen ei jäänyt kuin keskuspäivystäjä ja yöpäivystäjä. Puolenpäivän aikoihin kaikki viat saatiin korjattua ja vikapartiot palasivat, lähes kaikki läpimärkinä. Miesten onneksi oli perjantai ja saunapäivä.

Puhelinlinjoilla oli ollut pitkään vuotoa, mikä ilmeni varsinkin pitkillä linjoilla voimakkaana surinana. Salama–Luostari -linjalla jännitettä kulki niin paljon, että se oikein tuntui kaapelin käteen ottaessa. Viat saatiin korjattua 20.10., jolloin pystyi puhumaan kaukanakin oleviin yksiköihin ilman ylimääräistä surinaa. Nappi-keskuksen miehet saivat korjattua Jalkaväkirykmentti 56:een johtavalla linjalla vian. "Jaakon" (JR 56) partiot olivat tutkineet Siika-keskuksen kautta kulkevan linjan useasti ja vakuuttivat sen olevan kunnossa. Napin vikapartio löysi helposti vian aiheuttajan, yhteen kietoutuneet langat neljän kilometrin päästä Siiasta ja korjasivat ne. Vikojen korjaamisen lisäksi yhteyksiä helpotti niiden valmistuminen jokaiseen 1. Divisioonan rykmenttiin.

Jatkuvat vaatimukset harjoituksista ja kurinpidosta merkitsivät sulkeisharjoituksia Karhumäen varuskunnan komendantin everstiluutnantti Selinheimon johdolla. Harjoituksia pidettiin maanantai-iltapäivisin parantolan takana olevalla kentällä. Keskuskomppaniasta osallistui harjoituksiin verraten vähän miehiä kerrallaan, sillä keskuksissa tarvittiin jatkuvasti puhelunvälittäjiä ja vikapartiomiehiä. Maanantaina 19.10. kentälle oli komennettu yksiköstä miehiä neljännen kerran. Lohdutukseksi Nappi-keskuksen miehistä kymmenen meni harjoitusten jälkeen elokuviin katsomaan elokuvaa Joe hevosen selässä. Kovinkaan paljon lohtua elokuva ei tuonut, sillä huonon sähkönsaannin vuoksi se jäi kesken eikä jatkunut odottelusta huolimatta. "Se on sitten kenkkua istua siellä pimeässä".

Pula viestimiehistä oli 1. Divisioonassa edelleen suuri. Viestipataljoona 33 puuttui yhdeksän aliupseeria ja 119 miestä. Jalkaväeltä viestimiehiä puuttui 40 ja tykistöltä 57. Samoin radiohenkilöstöstä oli pulaa jalkaväessä ja tykistössä. Majuri Karkauksen mukaan vajaus oli niin suuri, että puolustusvaiheen hiljaisessa tilanteessakin oli vaikea pitää yllä 1. Divisioonan lohkon viestiyhteyksiä. Hiemankaan liikkuvammassa tilanteessa viestiyhteydet olisivat saattaneet kärsiä pahasti.


Luudantekoa, kolmiottelua ja etulinjaelämää

Levossa oleva II/JR 35 ryhtyi suorittamaan omia kolmiotteluitaan. Kolmen kilometrin juoksuun 11.10. osallistui lähes 100% pataljoonasta. Sateesta ja kuraisesta kelistä huolimatta saatiin juoksusta hyviä tuloksia. 150 metrin ammunta oli vuorossa 14.10. esikuntakomppanialla ja muilla komppanioilla 15.10. Käsikranaatinheitto oli vuorossa 21.10 saha-alueella. Pataljoonan esikuntakomppania jatkoi luudantekoa. Yksikön alueen maanteille ajettiin tiilimurskaa vanhalta tiilitehtaalta.

I ja II pataljoonan lohkoilla oli tavanomaista häirintää kranaatinheittimillä ja partioinnilla. Kaupungin lohkon maakuunteluasema "Apteekki" sieppasi vihollisen puhelinsanoman, joka kuului "Konsertti siirretty huomiseksi". I Pataljoonan käskettiin suorittaa tarkkaa tähystystä. Arveltiin, että vihollisella oli menossa lohkoa miehittävän osaston vaihto omalla puolellaan.

Yöllä 27.10. vartiomies ampui rannalle venäläisen aliluutnantin (laivaston upseeriarvo), joka yritti veneellä päästä omalle puolelle. Hän ei antautunut kehotuksista huolimatta. Kaatunut upseeri oli loukkaantunut kasvoihin, ja hänellä oli yllään kärventynyt lentoturkki. Suomalaisten ilmatorjunta oli ampunut alueella alas vihollisen lentokoneita, joten kyseessä saattoi olla yhden koneen miehistön jäsen.

Muuta ajanjaksolla tapahtunutta

Junayhteyksiä Karhumäeltä uusittiin niin, että pikajunayhteydet Suomeen paranivat. 48 tunnin junamatka Lietoon taittui nyt 35 tunnissa. Lomalaiselle järjestelyt tuottivat yhden ylimääräisen lomapäivän kotona vietettäväksi.

22. Talouskomppanian puusepät laittoivat 11.10. Karhumäessä huoneita kuntoon sekä rakensivat yksikölle saunaa. Talven varalle muurattiin huoneisiin muureja sekä tehtiin muita tarpeellisia parannuksia. Komppania sai 19.10. parikymmentä naissiviiliä (maatuskaa) auttamaan asemalla olevien varastojen siivoamisessa.

Viestipataljoonan henkilöstöä siirrettiin kouluttajiksi Santahaminaan Viestikoulutuskeskukseen kouluttamaan alokkaita. Siirron saivat 15.10.  luutnantit Pekka Pajanto ja Uusimäki. Siirto kesti 3 kuukautta. Ylikersantti Ilmari Knaapi 1./VP 33:sta sai siirron 17.10.

<< Edelliset kaksi viikkoa
>> Seuraavat kaksi viikkoa


Hyökkäysvaihe


Asemasota 1942

1.1.–15.1.1942
16.1.–29.1.1942
30.1.–12.2.1942
13.2.–26.2.1942
27.2.–11.3.1942
12.3.–25.3.1942
26.3.–8.4.1942
9.4.–22.4.1942
23.4.–6.5.1942
7.5.–20.5.1942
21.5.–3.6.1942
4.6.–17.6.1942
18.6.–1.7.1942
2.7.–15.7.1942
16.7.–29.7.1942
30.7.–12.8.1942
13.8.–26.8.1942
27.8.–9.9.1942
10.9.–23.9.1942
24.9.–7.10.1942
8.10.–21.10.1942
22.10.–4.11.1942
5.11.–18.11.1942
19.11.–2.12.1942
3.12.–16.12.1942
17.12.–31.12.1942

Asemasota 1943

1.1.1943–13.1.1943



Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33















Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  1.2.2014
Riku Kauhanen