Asemasota 1942 - 13.8.–26.8.1942

I/JR 35 siirtyi vähäksi aikaa Poventsan lohkolta Äänisen rantaan Perälahdelle osana II Armeijakunnan uudelleenjärjestelyjä. Pataljoona vaihtoi 20.8. II/JR 60:n, joka siirtyi Pintuisiin ja alistettiin JR 35:lle. Pataljoona palasi nopeasti takaisin Poventsaan, Pintuisiin ja palautettiin JR 35:n alle. Rintamavastuu Perälahdella siirtyi 26.8. III/12. Prikaatille. Perälahden lohkon rantavarmistuksen aikana I/JR 35:n  komentajaksi tuli 22.8. majuri Martti Sillanterä.

Poventsassa Kaupungin- tai Kanavanlohkoilla ammuttiin tavanomaisesti panssarintorjuntatykeillä ja kranaatinheittimillä päivittäin pesäkkeitä ja työryhmiä. Kanavan lohkon tulenjohtueen käyttämä talo syttyi 16.8. tuleen vihollisen ampullinheittimellä ampumista ampulleista. Myös 25.8. vihollisen kranaatit sytyttivät kaupungin lohkolla tulipalon, jossa tuhoutui kahdeksan taloa. Kranaateissa käytettiin todennäköisesti termiittiä eli alumiinijauhetta sekä muita palovaikutusta ja -herkkyyttä tehostavia aineita.

Vihollisosasto pääsi yllättämään Aalto-tukikohdan 17.8. ja pääsi etenemään etummaiseen pesäkkeeseen asti. Tunkeutujat saatiin karkotettua jalkaväen tulella. Yksi suomalainen haavoittui kahakassa. Vihollisia kaatui varmasti viisi ja mahdollisesti 17. Seuraavana päivänä toinen osasto yritti hyökkäystä tukikohtaan, mutta tykistö karkoitti sen. Vihollisen partiot ja tarkka-ampujat onnistuivat toistuvasti tuottamaan suomalaisille tappioita. Muun muassa 23.8. kaupunkilohkolle tunkeutunut osasto pääsi yöllä pimeän suojassa etenemään taisteluhaudoille asti ja surmasi käsikranaateilla molemmat kuulovartiossa olleet. Miehitysjoukkue karkotti vihollisen tulellaan.

Vihollinen järjesti kaupungin lohkolla propagandalähetyksen 20.8., josta merkittiin sotapäiväkirjaan "Sisältö entinen saks. ja suomal. solvaus". Illalla 20.30 alkaen alkoi 3½ tunnin propagandalähetys, jossa haukuttiin Väinö Tanneria ja Mannerheimia sekä tiedotettiin Stalinin ja Churchillin sopimuksesta. Kaksi vangiksi jäänyttä suomalaista lähetti terveisiä entisille aseveljilleen. Suomalaiset saivat esittää terveisten jälkeen kysymyksiä:

Propagandalähetys 22.8. sisälsi terveiset Jalkaväkirykmentti 35:n upseereille mainiten useat nimiltä. Lähetyksessä myös uhottiin, että "Tunnemme tarkoin Kauton komppanian". Nimien jälkeen luettiin kirjeitä ja selostettiin rykmentin aikaisempia vaiheita. Lähetys päättyi iskulauseisiin kuten "Nuoret miehet, ette tiedä vielä mitä on punaisen armeijan iskuvoima".

Viestimiesten hiljaiseloa

Keskuskomppanin miehiä kävi 14.8. poimimassa mustikoita. Yksi mustikoista ikuistui Jaakko Hannulan puhdistusoperaatioissa Oiva Ryökkään muistivihkoon punertavaksi tahraksi. Viereen on kirjoitettu selitykseksi "Ei siis veritahra". Nautelankosken museo tosin sai veteraanihankkeen aikana digitoitavaksi Jääkäripataljoona 5:n sotilaalle kuuluneen lauluvihkon, jonka reunasta panssarintorjuntatykin kranaatti oli repinyt kulman pois.

Ajanjakso oli Viestipataljoona 33:n keskuudessa hiljainen. Tyypillinen merkintä on "Lepoa, uintia, urheilua". Ajanjakson lopulla 26.8. järjestettiin lentopallokilpailu.



Keskuskomppanian miehet keskittyivät 20.–25.8.asuntojen kunnostamiseen, kirvesvarsien tekoon ja halonhakkuuseen. Asevelikeräyksen tulot kirjattiin pataljoonan sotapäiväkirjaan 25.8. Lietoon osoitettiin tuolloin 549,50 markkaa (113,58 €). Yhteensä varoja kerättiin lähes 6 754 markan (1400 €) edestä, jotka menivät pääosin Kuusistoon ja Piikkiöön. Puolet kerätyistä rahoista osoitettiin juuri leskeksi jääneelle rouva Suszyckille.



Lomaprosenttia korotettiin 22.8. kuudesta prosentista yhdeksään prosenttiin, jolloin lukuun sisältyi myös maatalouslomat. Kaarlo Tuomisen lomaa Liedossa saatiin pidennettyä Liedon Työvoimalautakunnan anomuksesta viikolla 6.9. asti. Loma olisi muuten päättynyt jo 30.8., ja niitto- ja kylvötyöt tilalla olisivat jääneet kesken.

Päämajan tiedotusosasto käski 26.8. kirjeenvaihtajiaan vähentämään etulinjan vapaa-ajan harrastusten kuvailua.

3. Prikaatin lääkintämiehet tutkivat pommikuoppaa. Kuva: Nautelankosken museo