|
|||||||||||||||||||||||
 |
Karhumäen arkea
Rakennustyöt eri puolilla Karhumäkeä jatkuivat. Pääasiassa lietolaisista muodostettu 22. talouskomppania ryhtyi puuhaamaan marraskuun alussa toimistotaloonsa kerhohuonetta. Sauna saatiin kunnostettua kuun alussa, ja 17.11. komppania myös alkoi parannella ”kylmiä ja huonosti laitettuja” majoitushuoneitaan. Viestipataljoona 33:n miehiä käytettiin yhä marraskuussa jatkuvaan autotallin rakentamiseen. Yksi mies oli myös korjaamassa ns. Tunnelin rakennusta. Napin, divisioonan huoltoon keskittyvän puhelinkeskuksen rakennuksessa aloitettiin keittiön kunnostaminen 10.11. Seuraavan päivän iltaan mennessä olikin saatu aikaiseksi uudet tapetit ja seinien alaosaan musta tervapaperi.  Tunnelin
talo Karhumäessä, joka oli marraskuussa kunnostettavana. Kuva on otettu
Karhumäellä tähystystornista. Kuva: Nautelankosken museo.
Ruokaa monipuolisti kanttiinin avaaminen Napin rakennuksen alakertaan, VII armeijakunnan esikunnan yhteyteen. Monet päivärahat tulivat lähitulevaisuudessa vaihtumaan tuoreeseen korvikekahviin. Avajaispäivänä kanttiinissa oli saanut ilmaiset pullakahvit. Viestipataljoonan komentaja kapteeni Järvinen ylennettiin majuriksi. Tuore majuri tarkasti ensi töikseen keskuskomppanian kiväärit, ja maatalouslomalaisten kiväärejä lukuun ottamatta tulos oli hyvä. Divisioonan viestikomentaja majuri Karkaus puolestaan piti lotille luennon aiheesta ”Puolustusvoimiemme järjestely sodan ja rauhan aikana”. Virallisessa palveluksessa VP 33:n lietolaisia pääsi toista kertaa Karhumäen varuskunnan päävartioon. Vartiopäälliköksi määrättiin luutnantti Jaakko Säteri. Vartiopäällikön alaiset, neljä viestimiestä, lähtivät mukaan arvan määrääminä. Palveluksen ohella ajanvietteenä pelattiin koronan suurmestaruussarja 16.11., johon osallistui jokainen läsnä olevista yhdestätoista Napin miehestä pelaamalla erän muita vastaan. 55 erän jälkeen voittajaksi selviytyi yhdeksällä voitolla Arvo Virta. Viihtyvyyttä saatiin myös hankkimalla radio: sotamies Väinö Sondell toi lomalta 1500 markan (noin 280 €) kolmeputkisen käytetyn Asan. Littoislaiset korohorojen äärellä
Pääasiassa littoislaisista liikekannallepanossa yli vuotta aiemmin muodostettu JR 35:n kranaatinheitinkomppania (13./JR 35) sai marraskuussa huhkia heittimiensä äärellä. Tuliasemista, ”Möykyistä” Vienan kanavan äärellä Maaselän kannaksella ammuttiin häirintätulta ja onnistuttiin hajottamaan uhkaavia vihollispartioita sekä rakennustöissä olevia työryhmiä.  Myös vihollisen tykkeihin ja asemiin saatiin hyviä osumia. Täysosumien perään on merkitty usein komppanian sotapäiväkirjaan ”muuten rauhallista”. Niin divisioonan kuin rykmenttien sotapäiväkirjat kertovat tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä riittäneen työnsarkaa vihollisosastojen karkottamisessa. Kommunikaatiota puolin ja toisin
Maaselän kannaksen viestiyhteyksiin tuli muutoksia yöllä 14.11.–15.11, ja ainoastaan huoltokeskus Napin ja divisioonan esikunnan puhelinkeskuksen Salaman nimet säilyivät. Henkilöiden nimiä tai sotilasarvoja ei vastaisuudessa saanut käyttää, vaan muun muassa vääpelit olivat kymppejä, päälliköt kolmosia ja talousaliupseereista puhuttiin numerolla 13. Esimerkiksi Viestipataljoona 33:n 1. komppanian päälliköstä Ilmari Sipilästä tuli Repo 3. Tunnontarkkoina – ja osaksi piruuttaan – viestimiehet kieltäytyivät lähipäivinä yhdistämästä puheluita, jotka yritettiin tilata vanhan kaavan mukaan. Jalkaväkirykmentti 35:n tiedustelu-upseeri, luutnantti Vinari kertoi vihollisen harjoittaneen 13.11. illalla kaiutinpropagandaa. Ensimmäinen puhe kertoi Puna-armeijan olevan nyt 25-vuotias ja ”toistaiseksi voittamaton”. Loput puheet käsittelivät saksalaisten tappioita Stalingradissa ja Afrikassa sekä tarkk´ampujien tehokkuutta Maaselässä. Suomen pojille katsottiin parhaaksi vaihtoehdoksi laskea aseensa ja siirtyä Puna-armeijan puolelle. Kaiuttimien teho tosin oli niin heikko, että puheesta saatiin vain paikka paikoin selvää: seuraavan päivän propagandalähetys keskeytyi teknisten vaikeuksien vuoksi viidessä minuutissa. Vinari arveli kaiuttimen sijainneen jossakin pesäkkeen aukossa maan alla.  Täydennyksen
hakua Vitskan asemalta. Heinäpaaleja lastataan U. Virtasen Vahdolta
otettuun kuorma-autoon. 22. Talouskomppanian sotapäiväkirjamerkinnät
kertovat, että marraskuussa asemalla purettiin vaunuja ja haettiin
täydennystä lähes päivittäin. Kuva: Nautelankosken museo
Julkaistu Turun Tienoossa. Osa "Lietolaisten sotatie 70 vuotta sitten 5.–18.11.1942" << Edelliset kaksi viikkoa >> Seuraavat kaksi viikkoa |
Asemasota 1942 |
|||||||
|
|||||||||
Nautelankoskentie 40, Lieto As.
puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net
2.12.2013
Riku Kauhanen