Jokaisella
sotilaalla kulki mukanaan puukko ja saatavilla oli aina kirves tai
saha, joten puu valikoitui usein puhdetyön materiaaliksi. Vähintään
saatavissa oli polttopuuta. Puu taipui moniin muotoihin ja
itäkarjalainen visakoivu oli erityisen ihanteellista veistomateriaalia.
Ei siis liene ihme, että puutyöt innostivat monia ryhtymään
puhdetyöharrastukseen.
Kaksi
puurasiaa. Vasemmalla olevaa kiertää kuu- ja tähtikoriste, oikealla
1943 Pohjois-Suomessa valmistetyssa on koristeena järvimaisena.
Kuvat: Nautelankosken museo
Puinen
kannellinen rasia. Kuva: Nautelankosken museo
Puusta valmistettiin niin monia
erilaisia esineitä, ettei kaikkia ole tässä mahdollista kuvailla. Tällä
sivulla esitelläänkin lähinnä hankkeen yhteydessä tavattuja puhdetöitä.
Puinen kakkulapio. Tehty Syvärillä vuonna 1943. Kuva: Nautelankosken museo.
Puukauhat
Puukauhat olivat yleisiä
puhdetöitä. Ne olivat kulutusesineitä, jotka veistettiin usein hyvin
koristeellisiksi. Kauhojen mallit olivat usein perinteisiä. Esineet
erottaa yleensä siviilissä valmistetuista ainoastaan tekopaikan,
päivämäärän tai vuosiluvun ja omistuskirjoituksen perusteella.
Sodan
jälkeen valmistettiin monia esineitä jatkosodan aikana opittujen
mallien mukaan. Alla kaksi esimerkkiä sotaveteraanien myöhemmin
tekemistä puukauhoista.
Kuvat: Nautelankosken museo
Puukontupet
Puukontuppi
oli yleinen puhdetyö. Puukonterä piti usein teetättää jollakin, jolla
oli metallin käsittelyyn tarvittavat välineet, mutta tupen jokainen
teki mieluiten itse. Yleisin tuppiin käytetty puu oli visakoivua, mutta
sen lisäksi käytettiin muita sopivia puulajeja.
Puukon puutuppeen on kuvattu miehen pää, mahdollisesti presidentti Svinhufvud. Puukon kahvassa karhunpää.
Kuvat: Nautelankosken museo
Puinen puukontuppi, jonka kylkeen on veistetty nainen. Valmistettu Syvärillä 1943. Kuva: Nautelankosken museo
Muita puuesineitä
Karhunpäinen paperiveitsi. Kuva: Nautelankosken museo
Syvärillä tehty lampunvarjostin. Lampun tekijä oli aseseppä. Kuva: Nautelankosken museo
Puiset
valokuvakehykset. Hyvin yleinen puhdetyö, jollaisia tehtiin yleensä
kaksi kappaletta: toinen miehelle, toinen vaimolle. Tässä tapauksessa
kuviin on laitettu lasten kuvat. Kuva: Nautelankosken museo
Esineisiin kaiverrettiin, poltettiin tai piirrettiin usein koristeeksi hakaristi, kuten tähän puukulhoon.
Kuva: Nautelankosken museo
Puisia kulhoja. Kuva: Nautelankosken museo
Melkoista
kädentaitoa, mielikuvitusta ja mekaniikantuntemusta edeltävä puhdetyö:
koristeellinen puusta tehty tupakka-automaatti. Automaatissa on osina
tupakkalaatikko, liikkuva lintu pyörivän telan päällä sekä alla
neliapilalla koristeltu alusta. Kun linnun vasemmalla puolella olevaa
vipua työntää sormella, lintu ojentuu eteenpäin ja samalla
tupakkalaatikko työntyy eteenpäin tuoden yhden savukkeen. Kumartunut
lintu nappaa savukkeen nokkaansa. Kun vivun vapauttaa, kääntyy tela ja
lintu savuke suussaan taaksepäin. Samalla tupakkaluukku vetäytyy
kiinni. Tutkimusten yhteydessä tätä nerokasta puhdetyötä ei purettu tai
avattu, joten sisällä oleva mekaniikka tuntematon. Kuvat:
Nautelankosken museo
Paluu sivun ylälaitaan>>