Jatkosodan puhdetyöt - puuesineet

Etusivulle


vapaa_aika vapaa_aika veitsi pahka kivituhkakuppi solttu sormusta tekemässä lietolaiset itäkarjala

Etusivu Puutyöt Metallityöt Tuohi- ja pahkatyöt
Kivityöt Mitä tehdä?
Tekijöistä ja välineistä
Alueellisia eroja


JR35

Yleisin raaka-aine

Jokaisella sotilaalla kulki mukanaan puukko ja saatavilla oli aina kirves tai saha, joten puu valikoitui usein puhdetyön materiaaliksi. Vähintään saatavissa oli polttopuuta. Puu taipui moniin muotoihin ja itäkarjalainen visakoivu oli erityisen ihanteellista veistomateriaalia. Ei siis liene ihme, että puutyöt innostivat monia ryhtymään puhdetyöharrastukseen.

puurasia1 puurasia2

Kaksi puurasiaa. Vasemmalla olevaa kiertää kuu- ja tähtikoriste, oikealla 1943 Pohjois-Suomessa valmistetyssa on koristeena järvimaisena.
Kuvat: Nautelankosken museo


rasia3

Puinen kannellinen rasia. Kuva: Nautelankosken museo

Puusta valmistettiin niin monia erilaisia esineitä, ettei kaikkia ole tässä mahdollista kuvailla. Tällä sivulla esitelläänkin lähinnä hankkeen yhteydessä tavattuja puhdetöitä.

kakkulapio1kakkulapio2

Puinen kakkulapio. Tehty Syvärillä vuonna 1943. Kuva: Nautelankosken museo.

Puukauhat

Puukauhat olivat yleisiä puhdetöitä. Ne olivat kulutusesineitä, jotka veistettiin usein hyvin koristeellisiksi. Kauhojen mallit olivat usein perinteisiä. Esineet erottaa yleensä siviilissä valmistetuista ainoastaan tekopaikan, päivämäärän tai vuosiluvun ja omistuskirjoituksen perusteella.

kauha1

kauha2 kauha3

kauha4 kauha5

Puukauhoja. Kuvat: Nautelankosken museo

Sodan jälkeen valmistettiin monia esineitä jatkosodan aikana opittujen mallien mukaan. Alla kaksi esimerkkiä sotaveteraanien myöhemmin tekemistä puukauhoista.

modernikauha1modernikauha2

Kuvat: Nautelankosken museo


Puukontupet


Puukontuppi oli yleinen puhdetyö. Puukonterä piti usein teetättää jollakin, jolla oli metallin käsittelyyn tarvittavat välineet, mutta tupen jokainen teki mieluiten itse. Yleisin tuppiin käytetty puu oli visakoivua, mutta sen lisäksi käytettiin muita sopivia puulajeja.

tuppipäätuppipää2

rwg

Puukon puutuppeen on kuvattu miehen pää, mahdollisesti presidentti Svinhufvud. Puukon kahvassa karhunpää.
Kuvat: Nautelankosken museo


tuppi1

Puinen puukontuppi, jonka kylkeen on veistetty nainen. Valmistettu Syvärillä 1943. Kuva:  Nautelankosken museo


Muita puuesineitä

paperiveitsi

Karhunpäinen paperiveitsi. Kuva: Nautelankosken museo


lampunvarjostinlamppu2lamppu3

Syvärillä tehty lampunvarjostin. Lampun tekijä oli aseseppä. Kuva: Nautelankosken museo

valokuvakehys

Puiset valokuvakehykset. Hyvin yleinen puhdetyö, jollaisia tehtiin yleensä kaksi kappaletta: toinen miehelle, toinen vaimolle. Tässä tapauksessa kuviin on laitettu lasten kuvat. Kuva: Nautelankosken museo

rasia

Esineisiin kaiverrettiin, poltettiin tai piirrettiin usein koristeeksi hakaristi, kuten tähän puukulhoon.
Kuva: Nautelankosken museo


kulhopuukulho2

Puisia kulhoja. Kuva: Nautelankosken museo

tupakka-automaatti1tupakka-automaatti2
tupakka-automaatti3

Melkoista kädentaitoa, mielikuvitusta ja mekaniikantuntemusta edeltävä puhdetyö: koristeellinen puusta tehty tupakka-automaatti. Automaatissa on osina tupakkalaatikko, liikkuva lintu pyörivän telan päällä sekä alla neliapilalla koristeltu alusta. Kun linnun vasemmalla puolella olevaa vipua työntää sormella, lintu ojentuu eteenpäin ja samalla tupakkalaatikko työntyy eteenpäin tuoden yhden savukkeen. Kumartunut lintu nappaa savukkeen nokkaansa. Kun vivun vapauttaa, kääntyy tela ja lintu savuke suussaan taaksepäin. Samalla tupakkaluukku vetäytyy kiinni. Tutkimusten yhteydessä tätä nerokasta puhdetyötä ei purettu tai avattu, joten sisällä oleva mekaniikka tuntematon. Kuvat: Nautelankosken museo

Paluu sivun ylälaitaan>>

Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muita verkkonäyttelyitä

1_VP33







Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  15.3.2014
Riku Kauhanen