Aunuksen
kannas sijaitsee Laatokan ja
Äänisjärven välissä. Äänisestä Laatokkaan virtaa Syvärin joki, jonka
vartta suomalaisten puolustuslinja myötäili asemasodan aikana.
Huomattavia
paikkoja Aunuksen kannaksella ovat Aunuksen kaupunki Laatokan rannalla.
Suomalaisten rautatie kulki jatkosodassa tähän asti. Syvärillä
huomattavia paikkoja olivat Syvärin sillat ja Lotinapelto, missä oli
muun muassa saksalaisten hautausmaa. Syvärin voimalaitos alajuoksulla
tuli tutuksi monille suomalaisille.
Tie
Syväriltä Kuuttilahteen. Kuva: Nautelankosken museo
Kuhilaita
Aunuksen kannaksella syksyllä 1943. Kuva: Nautelankosken museo
Moni lietolainenkin päätyi Aunuksen kannaksella Syvärin linjoille
jatkosodan aikana. Syväri
merkitsee monille sotaveteraaneille samaa kuin Aunuksen kannas.
Suomalaisten asemat kulkivat sodan aikana joen suuntaisesti.
Kuuttilahti - Saksalaisten
hautausmaa
Saksalainen
163. Divisioona oli hyökännyt Aunuksen kannakselle suomalaisten tukena
kesällä 1941. Yksikkö taisteli suomalaisten rinnalla kesällä 1941 muun
muassa Tolvajärvellä ja Näätäojalla. Laatokalla toimi sodan aikana
saksalaisia tykkilauttoja, jotka kuuluivat Saksan ilmavoimiin,
Luftwaffeen. Syvärillä kaatuneet saksalaiset haudattiin Kuuttilahteen.
Saksalaisten hautausmaa Kuuttilahdessa. Kuva:
Nautelankosken museo
Saksalaiset
hautaamassa toveriaan Kuuttilahdella 1943. Kuva: Nautelankosken museo
Hyvinkään
kauppalan valtuuskunta käymässä Syvärillä Kuuttilahdessa 1943.
Kuva: Nautelankosken museo
"Lomalaisten odotuspaikka". Tienviittoja Syvärin alajuoksulla 1943.
Kylttien nelinumeroisten peitelukujen perusteella kuva on
otettu
Jalkaväkirykmentti 4:n eli Punamustanrykmentin lähettyviltä.
Kuva:
Nautelankosken museo.
Äänislinna
Lokakuun
1941 alussa vallattu Petroskoi muutettiin nimeltään Äänislinnaksi.
Kaupunki oli suosittu kuvauskohde, ja usein junaa vaihtavat lomalaiset
ehtivät kuvata ainakin rautatieaseman.
Äänislinnan rautatieasema, missä moni lomalainen vaihtoi Karhumäeltä tai Syväriltä tullessaan junaa.
Kuvat: Nautelankosken museo
Rautatieaseman pihaa Äänislinnassa. Kuva: Nautelankosken museo
Juuri vallattua Petroskoita. Kuva: Nautelankosken museo
Rakennus Äänislinnassa. Kuva: Nautelankosken museo
Etenkin Äänislinnan hallintopalatsi ja patsaat olivat suosittuja kuvauskohteita.
Äänislinnan hallintorakennus. Kuva: Nautelankosken museo
Leninin
patsas Äänislinnan hallintorakennuksen edustalla. Patsas purettiin
myöhemmin ja kiven päälle asetettiin kenttätykki muistomerkiksi. Kuvat:
Nautelankosken museo
Lietolainen luulee tulleensa
taivaaseen
Lietolainen sotamies
Eino
Toivonen
palveli Syvärillä 1943–1944 Jalkaväkirykmentti 2:ssa. Toivonen oli
pikakivääriampujana muun muassa Lotinapellossa. Hän on yksi hankkeen
yhteydessä haastatelluista veteraaneista, jolta saatiin kuulla paljon
tapahtumia Syväriltä.
Toivonen muistaa muun muassa erään yön
vartiossa, kun hän huomasi lähistöllä outoa liikettä. Tutkiessaan
liikkeen alkuperää Toivonen havaitsi läheisen tunkion kuhisevan elämää:
se oli kauttaaltaan rottien peitossa. Vartiovuoro meni ohi Toivosen
liikkumatta tarkastellessa kihisevää rottakasaa.
Monta kertaa
haastattelun aikana Toivonen kertoi näkevänsä Syvärin rintaman
tapahtumia elävästi edessään. Kerran hänen lähelleen putosi
linnoitustöissä kranaatti, joka tappoi kolme muuta hänen ryhmänsä
jäsentä.
Kevään
1944 lopulla Toivonen sairastui vakavaan keuhkosairauteen, mutta häntä
ei aluksi laskettu sairaalaan. Lopulta tauti kävi niin pahaksi, että
hänet vietiin linjojen taakse. Leikkauksen jälkeen Toivonen luuli
tulleensa taivaaseen: hänen yllään oli enkeleitä, pyhimyksiä ja muita
taivaallisia olentoja. Hän oli kuitenkin elossa: hänet oli leikattu
Syvärin luostarissa sijaitsevassa sairaalassa, jonka kattomaalauksia
hän katseli herätessään.
Syvärin luostarin seiniä ja kattoa. Kuva: Nautelankosken museo