Aunuksen kannas


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

Aunuksen kannas

Aunus kartta

Aunuksen kannas sijaitsee Laatokan ja Äänisjärven välissä. Äänisestä Laatokkaan virtaa Syvärin joki, jonka vartta suomalaisten puolustuslinja myötäili asemasodan aikana.

Huomattavia paikkoja Aunuksen kannaksella ovat Aunuksen kaupunki Laatokan rannalla. Suomalaisten rautatie kulki jatkosodassa tähän asti. Syvärillä huomattavia paikkoja olivat Syvärin sillat ja Lotinapelto, missä oli muun muassa saksalaisten hautausmaa. Syvärin voimalaitos alajuoksulla tuli tutuksi monille suomalaisille.

Tie Syvärillä

Tie Syväriltä Kuuttilahteen. Kuva: Nautelankosken museo

peltoa

Kuhilaita Aunuksen kannaksella syksyllä 1943. Kuva: Nautelankosken museo

Moni lietolainenkin päätyi Aunuksen kannaksella Syvärin linjoille jatkosodan aikana. Syväri merkitsee monille sotaveteraaneille samaa kuin Aunuksen kannas. Suomalaisten asemat kulkivat sodan aikana joen suuntaisesti.


Kuuttilahti - Saksalaisten hautausmaa

Saksalainen 163. Divisioona oli hyökännyt Aunuksen kannakselle suomalaisten tukena kesällä 1941. Yksikkö taisteli suomalaisten rinnalla kesällä 1941 muun muassa Tolvajärvellä ja Näätäojalla. Laatokalla toimi sodan aikana saksalaisia tykkilauttoja, jotka kuuluivat Saksan ilmavoimiin, Luftwaffeen. Syvärillä kaatuneet saksalaiset haudattiin Kuuttilahteen.

hautausmaa

Saksalaisten hautausmaa Kuuttilahdessa. Kuva: Nautelankosken museo

hautajaiset

Saksalaiset hautaamassa toveriaan Kuuttilahdella 1943. Kuva: Nautelankosken museo



hyvinkääläisiä

Hyvinkään kauppalan valtuuskunta käymässä Syvärillä Kuuttilahdessa 1943. 

Kuva: Nautelankosken museo
lomille

"Lomalaisten odotuspaikka". Tienviittoja Syvärin alajuoksulla 1943. Kylttien nelinumeroisten peitelukujen perusteella kuva on

otettu Jalkaväkirykmentti 4:n eli Punamustanrykmentin lähettyviltä.
Kuva: Nautelankosken museo.

Äänislinna

Lokakuun 1941 alussa vallattu Petroskoi muutettiin nimeltään Äänislinnaksi. Kaupunki oli suosittu kuvauskohde, ja usein junaa vaihtavat lomalaiset ehtivät kuvata ainakin rautatieaseman.

rautatieasema2


äänislinnan asema

Äänislinnan rautatieasema, missä moni lomalainen vaihtoi Karhumäeltä tai Syväriltä tullessaan junaa.
Kuvat: Nautelankosken museo


äänislinnaa

Rautatieaseman pihaa Äänislinnassa. Kuva: Nautelankosken museo

äänislinna1

Juuri vallattua Petroskoita. Kuva: Nautelankosken museo


rakennus

Rakennus Äänislinnassa. Kuva: Nautelankosken museo

Etenkin Äänislinnan hallintopalatsi ja patsaat olivat suosittuja kuvauskohteita.

äänislinna2

Äänislinnan hallintorakennus. Kuva: Nautelankosken museo

patsas1patsas2

Leninin patsas Äänislinnan hallintorakennuksen edustalla. Patsas purettiin myöhemmin ja kiven päälle asetettiin kenttätykki muistomerkiksi. Kuvat: Nautelankosken museo


Lietolainen luulee tulleensa taivaaseen

Lietolainen sotamies Eino Toivonen palveli Syvärillä 1943–1944 Jalkaväkirykmentti 2:ssa. Toivonen oli pikakivääriampujana muun muassa Lotinapellossa. Hän on yksi hankkeen yhteydessä haastatelluista veteraaneista, jolta saatiin kuulla paljon tapahtumia Syväriltä.

Toivonen muistaa muun muassa erään yön vartiossa, kun hän huomasi lähistöllä outoa liikettä. Tutkiessaan liikkeen alkuperää Toivonen havaitsi läheisen tunkion kuhisevan elämää: se oli kauttaaltaan rottien peitossa. Vartiovuoro meni ohi Toivosen liikkumatta tarkastellessa kihisevää rottakasaa.

Monta kertaa haastattelun aikana Toivonen kertoi näkevänsä Syvärin rintaman tapahtumia elävästi edessään. Kerran hänen lähelleen putosi linnoitustöissä kranaatti, joka tappoi kolme muuta hänen ryhmänsä jäsentä.

Kevään 1944 lopulla Toivonen sairastui vakavaan keuhkosairauteen, mutta häntä ei aluksi laskettu sairaalaan. Lopulta tauti kävi niin pahaksi, että hänet vietiin linjojen taakse. Leikkauksen jälkeen Toivonen luuli tulleensa taivaaseen: hänen yllään oli enkeleitä, pyhimyksiä ja muita taivaallisia olentoja. Hän oli kuitenkin elossa: hänet oli leikattu Syvärin luostarissa sijaitsevassa sairaalassa, jonka kattomaalauksia hän katseli herätessään.

luostari

Syvärin luostarin seiniä ja kattoa. Kuva: Nautelankosken museo




Nautelankosken museon sivuille
VP33
Museon blogiin
esik_JR35
Liedon sotaveteraanit ry
tal_k_22
Muuta verkossa
1_VP33


Asemasotavuosi 1942
Asemasotavuosi 1943
Asemasotavuosi 1944

Karhumäki

Maaselän kannas

Karjalan kannas

Aunuksen kannas

Puhdetyöt

Suursaaren valtaus 1942





Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  15.3.2014
Riku Kauhanen