Asemasota 1944 - 27.1.–9.2.1944


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

Työtä, työtä, työtä

Viestipataljoonalaisten  keskuudessa parakkien ja telttojen rakentaminen jatkui, halonajo samoin. 27. ja 28. tammikuuta onkin kuitattu 1. Komppanian sotapäiväkirjassa "Entiset työt" merkinnöillä. Komppania myös asetti siltavartioita. 

Sähkölaitoksen parakki saatiin valmiiksi, ja uutena työnä aloitettiin parakin rakentaminen Tapparan (JR 35:n peitenimi) keskusmiehille. Töihin komennettiin sotamiehet Suomi, Virtanen, Lammi ja Aaltonen. Sotamies Uuno Tuominen sai komennuksen kauas kotiin ajalle 9.2.–9.5. Barker Littoinen O/Y:n käyttöön.

Viestipataljoonalaisilla oli  vieraita kokeilemassa ja tarvitsemassa viestikalustoa. Osasto Törnin miehet yhdessä radiojoukkueen kanssa pääsivät kokeilemaan kyynelradioita heikoin tuloksin 4.2. Seuraavana päivänä yhteydet saatiin toimimaan paremmin. Puhelinpuolen miehet taas pääsivät 2.2. rakentamaan ruotsalaisia vieraita varten oman puhelinyhteyden, Pellava 58:n.

tie

Seesjärven Suurlahden lohkolle pataljoonan komentopaikalta vievä naamioitu tie.
Kuvan ottoajaksi on merkitty 2.2.1944. Kuva: SA-kuva

Pioneerit vs. viestimiehet

VP 33:n komppaniat mittelivät hiihtokisoissa Pioneeripataljoona 29:n komppanioita vastaan. Kisan voitti 1./VP 33, joukkueella luutnantti Säteri, alikersantti Hernelahti, korpraali Alén ja sotamies Rautala. Himohiihtäjät Alén ja Rautala lähtivät 9.2. komennukselle Karhumäkeen talvikursseille 18.2. asti.


Tukikohtien nimet vaihdetaan

Koska JR 35:n lohkojen tukikohtien peitenimet olivat olleet käytössä pitkään, päätettiin nimet vaihtaa. Mallia otettiin tykistön ja kranaatinheittimien uuden tulisuunnitelman maalialueista.

Linnut (Metso, Sorsa, Kana...), kalat (Kuha, Made, Muikku...) ja pedot (Ilves, Näätä, Ahma...) vaihtuivat Seppä 1–5:ksi, Renki 1–5:ksi, Piika 1–4:ksi, Tunti 1–3:ksi, Viikko 1–-2:ksi, Näkö 1–4:ksi, Haju 1:ksi, Maku 1–3:ksi sekä Tunto 1–2:ksi.

Sepät, Rengit ja Piika 1 olivat Hirvisuon alalohkon tukikohtia, Liistelammen alalohkon tukikohdat Piikoja 2–4, Tunteja, Viikkoja ja Näkö 1–2. Rannan alalohkon tukikohdat oli nimettu loppujen aistien mukaisesti. Kettu-tukikohta vaihtui ainoaksi Haju-tukikohdaksi, "Haju ykköseksi".

Keskimäärin siis linnut vaihtuivat maataloustyöläisiksi, kalat aikamääreiksi ja pedot aisteiksi. Uudet nimet tuilvat käyttöön 5.2. alkaen.

mansikka piki

Tukikohta Pikin etumaastoa Maaselän kannaksella. JR 35 miehitti tukikohtia lähettyvillä. Kuva: SA-kuva.

Partiointia 28.1.–4.2.1944

JR 35 lähetti lohkoilleen yhteensä 7 partiota erilaisiin tehtäviin. Hirvisuolla yritettiin kahdesti väijytystä, mutta vihollisen partiot eivät liikkuneet. Yksi partioista tiedusteli lohkolla 31.1. vihollisasemia.

Liistelammen lohkon ainoa partio yritti etsiä välimaastoon jäänyttä vihollista, Suomalaiset kohtasivatkin vihollisen vahvan partion, jonka kanssa syntyneen tulitaistelun jälkeen jouduttiin vetäytymään.

Rannan lohkon partiot taas yrittivät 31.1. vanginsieppausta ja vihollisen vartiopaikan tuhoamista, mutta Tylmeksaaren pohjoispuolitse etenevä partio törmäsi jäällä viholliseen, jolloin laukaustenvaihdon jälkeen partion oli vetäydyttävä.  Seuraavana päivänä toinen partio oli katkaisemassa Petkelnieneen tunkeutuneen vihollisen paluutietä. Vihollista ei kuitenkaan tavattu. Viimeinen partioista yritti myös vanginsieppausta ja vartiopaikan tuhoamista, mutta venäläisten kuulovartio havaitsi sen ja rannoilta ammuttu kiivas tulitus pakotti partion palaamaan kotiin.

Partioita ei voitu lähettää 5.–11.2. kirkkaan kuutamon takia.

Muuta:

Lauri Törnin 1. Divisioonan Partisaanitorjuntaosastoon vapaaehtoisina ilmoittautuneita pyydettiin helmikuun alussa ilmoittautumaan palvelukseen. Kun 9./JR 35:n komppanianpäällikkö pyysi vapaaehtoisia menemään ilmoittautumaan yksikköön, yksi kieltäytyi. Miehen tilalle meni vapaaehtoisena sotamies Mauno Koivisto, omien sanojensa mukaan pelastaakseen komppaniansa maineen.

JR 35:n tammikuun tappioita


Rykmentti selvisi tammikuussa suhteellisen vähällä: ainoat kaatuneet olivat kolme miestä III pataljoonasta: Reino Hakala, Mauri Penttilä ja Niilo Töyry. Lisäksi joulukuun lopulla 30.12.1943 haavoittunut paimiolainen Väinö Nieminen kuoli 25. Kenttäsairaalassa vuoden ensimmäisenä päivänä. Eurajokelainen Niilo Kurumaakin puuttuu laskelmasta; ilmeisesti sen vuoksi, että hän kuoli aivan kuun lopulla 22. Kenttäsairaalassa. Rykmentistä haavoittui tammikuussa 11 miestä.

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>


Asemasota 1943

16.12.–31.12.1943



Asemasota 1944

1.1.–12.1.1944
13.1.–26.1.1944
27.1.–9.2.1944
10.2.–23.2.1944
24.2.–9.3.1944
10.3.–23.3.1944
24.3.–6.4.1944
7.4.–20.4.1944
21.4.–4.5.1944
5.5.–18.5.1944
19.5.–1.6.1944
2.6.–8.6.1944
Suurhyökkäys kesällä 1944


Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33

Ohjeita sivujen käyttöön






















Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  8.11.2013
Riku Kauhanen