Asemasota 1944 - 5.5.–18.5.1944


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

kranaatti

Aiheellinen varoitus Karhumäen lähettyvillä. Kuva: SA-kuva


Tuohitöistä tuohta vain leimatuilla tuotteilla

Kevään ja kesän lähestyessä varauduttiin vanhojen kokemusten perusteella tuohityövimmaan. Ohjeeksi annettiin, että tuohta sai ottaa ainoastaan yksiköiden omista metsistä halonhakkuun yhteydessä kaadetuista puista. Tuohta ei saanut irroittaa ennen tätä missään tapauksessa.

Kaikki tuohityöt tuli leimata yksikön leimalla ja leimaajan oli varmistuttava siitä, että tuohi oli hankittu laillisesti. Leimaamattomien esineiden tallettaminen ja myynti kiellettiin. Tiedettiin tapauksia, joissa esineitä oli leimattu varastetulla leimasimella.

lotat_kanttiinissa

Kanttiini "Vitjakerho" JR 35:n lohkolla Karhumäellä. Kanttiinin lotat Hilkka ja Vieno Nieminen tauolla. Kanttiini voitti ensipalkinnon Itä-Karjalan suunnan kanttiinien välisessä kilpailussa viihtyisyydessään.  Kuva: SA-kuva


Liedon Kunnantuvalla kokoustetaan jälleen

Asevelitalot etenivät taas hieman 18.5., kun kokouksessa, kun tarkastaja Vuolan laatimat piirustukset hyväksyttiin ja lisää lautaa päätettiin hankkia riittävä määrä. Talkoomiehiä varten määrättiin ostettavaksi kaksi sahaa ja kaksi vasaraa asevelitalojen rakennustyömaille. Samoin rappausverkkoa päätettiin tilata lisää.

Sotamies Jorma Penttilälle päätettiin anoa heinäkuuksi työlomaa, jotta hän pääsisi järjestämään kotitilalleen suunnitellun rehusuojan rakentamista.


Polkupyörät pyörittävät huolto-ohjeistajia

Kuten nykyäänkin, alkoi kevään merkkinä ilmestyä polkupyöriä varastoista ja varikoilta Maaselän kannaksen teille. Toukokuussa annettiinkin joukoille tarkkoja ohjeita pyörien käytöstä ja huollosta.

II armeijakunnan käskystä aloitettiin tarkka polkupyörien ja niiden varaosien luettelointi. Pienimpienkin varastojen ja korjaamojen tuli ilmoittaa paitsi osien määrä, myös mitat ja merkit.

Polkupyörien yhteydessä tuli määrittää niitä valmistanut tehdas: esimerkkeinä mainitaan Husqvarna, Hermes, Monarck, Pyrkijä, Kone ja Terä, Pyöräkellari sekä Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas. Eri malleissa runkonumerot olivat eri paikoissa.

Tarkoituksena oli keskittää samanlaisten polkupyörien ja ja niihin sopivien varaosien käyttö samaan yksikköön, jotta varaosien sekavuus saataisiin tasattua ja harvinaisten merkkien osat löydettäisiin kätköistään ja saataisiin käyttöön. Varaosapula paheni jatkuvasti, joten joukkoja kehoitettiin yhä suurempaan säästeliäisyyteen sekä huoltamaan pyöriään huolella.

Muistutettiin myös, että keinokumirenkailla ajettaessa paras keino niiden eliniän pidentämiseksi oli riittävän paineen pitäminen renkaissa. 70% renkaista oli jouduttu hylkäämään huonon hoidon vuoksi: niillä oli yleensä ajettu tyhjinä. Yleensä ilma vähyydestä syytettiin huonoa pumppua, mutta usein vika oli ollut venttiilin tukkineessa kumitöryssä. Koska takarengas kului eturengasta nopeammin, ohjeistettiin se vaihtamaan eturenkaaseen tarvittaessa. Renkaiden hoidosta ja paikkaamisesta annettiin muutenkin hyvin tarkat ohjeet ja korostettiin, ettei paikattavaa kohtaa saanut missään tapauksessa puhdistaa bensiinillä: käytettävissä olevassa bensiinissä oli nimittäin rasvaa ja epäpuhtauksia, jotka heikensivät paikkakohdan liiman kiinnityskykyä.

Polkupyöriä sai käyttää ainoastaan palvelustehtävissä. Pyörien käyttäjällä oli oltava aina mukanaan sotavarustuskirjanpidon kuittauskortti. Pyörät oli myös varustettava numerolevyillä, joissa oli merkintä SA, yksikön peiteluku sekä juokseva numero.


1./VP 33 naamioimassa ja urheilemassa

Viestipataljoona 33 toteutti ajanjaksolla naamiointikäskyä toden teolla. Merkintöjä naamiointitöistä on 1./VP 33:n sotapäiväkirjassa melkein jokaisella päivällä. Ajanjaksolla puhdistettiin ahkerasti majoitusaluetta. Huoltona komppania sai 8.5. 20 uutta kesäpuseroa.

Yksiköstä osallistuttiin useisiin kilpailuihin. Alikersantti Lehtonen lähti 11.5. Karhumäkeen urheilutalolle kesäkursseille ja korpraali Aaltonen 12.5. kilpailulomalle TUL:n voimistelumestaruuskilpailuihin. Sotamies Laakso osallistui 14.5. Divisioonan nyrkkeilykilpailuun ja sai pronssia raskaassa sarjassa.


Sotamies
Yrjö Lehtonen kuolee

Jalkaväkirykmentti 56:n 5. komppaniassa palvellut sotamies Yrjö Lehtonen kuoli 16. Kenttäsairaalassa 8.5.1944. Lehtonen oli syntynyt Liedossa, ja asui Turussa. Hän oli haavoittunut Krivillä 7.5. illalla kiväärinluodista päähän Jakkara 2 -tukikohdassa. Komppania oli ottanut lohkolta vastuun edellisenä päivänä. Lehtonen on haudattu Turkuun Kaarinan hautausmaalle.

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>


Asemasota 1943

16.12.–31.12.1943



Asemasota 1944

1.1.–12.1.1944
13.1.–26.1.1944
27.1.–9.2.1944
10.2.–23.2.1944
24.2.–9.3.1944
10.3.–23.3.1944
24.3.–6.4.1944
7.4.–20.4.1944
21.4.–4.5.1944
5.5.–18.5.1944
19.5.–1.6.1944
2.6.–8.6.1944
Suurhyökkäys kesällä 1944


Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33

Ohjeita sivujen käyttöön






















Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  2.12.2013
Riku Kauhanen