Lietolainen hevonen meni
Sota vaati lietolaisilta muitakin uhrauksia kuin ihmishenkiä. 1./VP 33 menetti
yhden kuormastohevosistaan onnettomuudessa 24.4. Luutnantti Veikko Helteen
komennuskunta oli tuolloin ajamassa hirsiä Saajärven lounaispuolella
toisen komppanian alueelle. Hevosta voidaan pitää todellisena
pataljoonan veteraanina, sillä se oli astunut palvelukseen samana
päivänä kuin miehetkin.
Sotamies Eero Raikko
oli onnettumuuspäivänä kuljettamassa kahta viisimetristä hirttä
hyväkulkuisessa maastossa. Ylittäessään puunrunkoa hänen ajamansa ruuna
"Harmaa" kaatui vahingossa risuihin ja sai pahan haavan. Hevonen oli
lopetettava sairastallissa.
Harmaa kuului alunperin lietolaiselle maanviljelijä Juho Liukkaalle,
jolta hevonen oli otettu armeijan käyttöön jatkosodan alussa 18.6.1941.
Raikko oli ollut hevosen hoitaja tammikuusta 1942 alkaen. Onnettomuuden
ei katsottu johtuneen kokeneen Raikon huolimattomuudesta.
Naamiointikoulutusta
Useista
kehotuksista ja käskyistä huolimatta 1. Divisioonan alueella havaittiin
vakavia puutteita naamioinnissa. Suurimmaksi syyksi tähän todettiin
tiedon ja kokemuksen puute, joten divisioonan Taistelukoulussa
päätettiin järjestää kahden päivän naamiointikurssi. Jokaisesta
pataljoonasta tai patteristosta tuli määrätä mukaan yksi upseeri
koulutettavaksi. Kurssit järjestettiin viikkoa myöhemmin, ja
Viestipataljoona 33:sta koulutukseen osallistui luutnantti Eino Helle 12.–13.5.
VP 33 oli ajattanut itselleen naamiointipuita jo 21.4. Naamioimistöitä tehtiin 2.5., ja 3.5. naamioitiin leirialuetta.
Jälleen kerran keskustelua asevelitaloista
Huhtikuun
viimeisenä päivänä kokoontunut Liedon Aseveljet ry keskusteli
kokouksessaan Kunnantuvalla useita tunteja asevelitaloista. Nyt
"päätettiin lopullisesti", että kaikki asevelitalot tulisivat
kolmihuoneisiksi, kooltaan 7 x 8,5 metriä. Kaksi huoneista
rakennettaisiin valmiiksi, ja kolmas jätettäisiin kehäksi. Kehäksi
jätetystä huoneesta aseveliyhdistys perisi korvausta.
Koko
alusta päätettiin laittaa avoimeksi ja 180 cm korkeaksi. Trassipermanto
tehtäisiin puusta ja suorakatto päreistä. Rakennukset päätettiin rapata
ulkopuolelta, mikäli rappausverkkoa saataisiin. Muureista päätettiin
keskustella myöhemmin.
Samassa kokouksessa päätettiin jakaa porsaita avustuksena seuraaville: sotaleskille Sisko Kalisto, Sylvi Nurmi, Fanni Lumme, Helmi Laakelehto, Hellin Laakso, Irene Uusitupa, Saida Mäkinen ja Mirjam Järvinen. Sotainvalideista lahjoituksen saivat Antti Posio sekä Eero Mäkinen. Aseveliperheistä taas porsaita saivat Kerttu Pikanen, Toini Siivitie, Esteri Kuusisto, Sanni Heikkilä, Bede Lehtinen sekä Helmi Kopola.
VP 33:n kuulumisia
Naamioinnin ohella VP 33:ssa tehtiin muitakin töitä. 1. Divisioonan viestikomentaja majuri Karkaus oli 22.4. lomalla ja hänen poissaollessaan viestikomentajana toimi kapteeni Neuvo ja viestipataljoonan komentajana kapteeni Halmevirta.
Viestipataljoona 33:n esikunnan sotapäiväkirjan mukaan vappu oli ollut rauhallinen. Korpraali Mäki
oli korjannut saunan uunin 21.4. ja 1./VP 33 oli saanut vastuulleen
maantien pioneerien huollon ja Läntisen sillan väliltä. Tielle aloitettiin heti
hiekanajo neljällä hevosella. Yksikön sukset tervattiin. 15 miestä
komppaniasta kävi seuraamassa Päämajan viihdytyskiertuetta
Metsäpirtissä.
Lietolaiskomppania
aloitti 24.4. kaasusuojelukurssit, jotka päättyivät 28.4. Kurssille
osallistui 40 miestä ensimmäiselle jaksolle ja toiselle 42.
JR 35:n huhtikuu: 4 kaatunutta
JR
35 menetti sotapäiväkirjan ilmoituksen mukaan huhtikuussa kaatuneina 3
miestä ja haavoittuneina 27. Menehtyneiden tietokannan mukaan kuun
aikana kuoli neljä JR 35:n sotilasta: kuopiolaiset alikersantti Toivo Lappalainen ja sotamies Eino Antikainen sekä turkulaiset sotamies Aarne Alanko ja korpraali Olli Heino.
Antikainen ja Lappalainen kuolivat aivan kuun alussa 1.4., joten
huhtikuu kokonaisuudessaan oli rykmentille suhteellisen armollinen.
Vihollisen toiminta olikin hiljentynyt helmi-maaliskuun joukkojen
vaihdon jälkeen.
Muuta
Alikersantti Tuure Virta sai 4 luokan Vapaudenristin päivämäärällä 3.5.1944. Toinen samana päivänä palkittu Törnin jääkäri oli alikersantti Viljo Korpelainen.
Kuva
Karjalan kannakselta, Valkeasaaresta. Sotilaita kävelyllä 23.4.
sulamisvesistä kuivanneessa maastossa. Kuvatekstin mukaan miehet
harjoittelevat "kesän kilpailuja varten". Kuva: SA-kuva.