Omaisuutta
meni, mutta henkilövahingoilta onneksi vältyttiin: 1./VP 33:n
majoitusalueella sattui illalla 15.4. tulipalo, jossa menetettiin
teltta sekä muutaman sotilaan omaisuus. Teltan menetys sinänsä ei ollut
suuri tappio, sillä se oli tehty metsästä löydetyistä pahvilevyistä.
Ensimmäisenä palon huomasi alikersantti Vieno Hurme,
joka havaitsi teltasta nousevan savun ja katon olevan tulessa
savupiipun kohdalta. Hän yritti pelastaa irtaimistoa teltasta, mutta
sen sisältä löivät jo niin ankarat liekit, ettei hän voinut asialle
enää mitään. Hurme hälytti läheisestä talosta apua sammutukseen, mutta
teltta paloi maan tasalle 15 minuutissa. Eteisessä olleet sukset ja
kiväärit saatiin pelastettua.
Teltassa
asuvat sotamiehet olivat lähteneen saunaan. Toinen asukkaista oli
kuivamuonaa tuodessaan havainnut savun hajua, mikä on
kamiinalämmitteisessä teltassa normaalia.
Teltan
kamiinan muuriin oli kolme viikkoa aiemmin tullut halkeama, jonka vuoksi sitä
oli lämmitettävä kamiinalla. Kamiina oli teltan lattialla
tiilikerroksen päällä, ja tiiliä oli aseteltu kamiinan ympärillekin 30
cm korkeuteen. Kamiinan putken läpivienti oli varustettu samanlaisella
suojuksella kuin kangastelttojenkin. Ennen tulipaloa kamiinaa oli
käytetty leipäpaistin valmistamiseen, jonka jälkeen sinne oli jäänyt
hiillos.
Telttaa
ei olisi saanut jättää yksikseen, mutta asukkaat arvelivat tämän
kumoutuneen siellä komennuksella majailleen radioaseman muutettua pois teltasta. Palo sai
komppanianpäällikkö Jaakko Säterin
mukaan alkunsa katosta, kun kamiinan putken suojaus ei riittänyt
esteeksi kuivien kattopahvien syttymiselle kuumuudessa. Saunaan
lähtijöiden olisi pitänyt pitää huolta siitä, että hiillos olisi
sammunut. Sammutusvettä oli jo erikseen käsketty pitää lähettyvillä.
Luettelo
palossa menetetystä omaisuudesta on mielenkiintoinen kuvaus siitä, mitä
kaikkea sotamiehellä oli tuolloin hallussaan:
1 paita (120 markkaa)
1 alushousut (100 markkaa)
1 jalkarätit (50 markkaa)
1 syylingit (50markkaa)
1 asetakki (700 markkaa)
1 hiihtokengät (350 markkaa)
1 lapaset ( 50 markkaa)
1 nahkakintaat (90 markkaa)
1 kenttäkeittiöastia (100 markkaa)
1 lusikka (5 markkaa)
Yhteensä 1615 markkaa
(yksi vuoden 1944 markka on euroissa noin 0,15€, miehen tuntiansio oli tuona vuonna noin 21,6 markkaa eli 3,34 €)
Valtion
omaisuuden lisäksi sotamiehet menettivät kirvelevästi
yksityisomaisuuttakin. Yksi menetti muun muassa neljät villasukat,
villapaidan, villahousut ja villakäsineet. Myös muun muassa
kovaääninen, taskulamppu pattereineen, parranajovälineet ja useita
tupakkalaatikoita jäi tulen saaliiksi. Lomalla ollut sotamies Asikainen sai palattuaan huomata, että hänen nyrkkeilyhansikkaansa olivat kadonneet savuna ilmaan.
Routa iskee raskaskuljetuksiin
Kuorma-
ja linja-autoliikenne kiellettiin 18.4. alkaen useilla I. Divisioonan
valvonnassa olevilla teillä. Vain kiireelliset sairaskuljetukset,
tienhoitoautot ja lomalaiskuorma-autot saivat liikkua. Muissa
tapauksissa piti hakea huollolta, "Jästi kakkoselta", lupa. Huhtikuun
16.–17. sateli jo vettä ja oli suojasäätä. Läheisten järvien jäälle nousi
vettä.
Viljelemään
Tulevan
vuoden elintarviketäydennystä ajatellen perustettiin
viljelyskomennuskuntia, jotka saivat hoitaakseen 1. Divisioonan
alueella olevat viljelysmaat. Tehtäviin määrättiin pääasiassa samoja
miehiä kuin edellisenä vuotena. Komennuskunnat määrättiin koko
kasvukaudeksi, ja vahvuudet määrättiin toukotöiden arvioidun miesmäärän
perusteella. Perunanistutukseen ja -korjuuseen luvattiin tarvittaessa
lisäväkeä.
Lannoitetta
oli ainoastaan perunoita varten, joten lantaa ja etenkin tuhkaa
kehotettiin keräämään kauempaakin. Maatalouskoneitakin vain
minimitarpeeseen. Kiireellisimpänä maanmuokkausaikana tuli koneita,
hevosia vaihtaen, käyttää koko valoisan ajan. Siemenet luvattiin
toimittaa hyvissä ajoin ennen kylvöä. Niitä yksiköitä, joilla ei matkan
pituuden vuoksi ollut mahdollista päästä viljelyspalstoille,
kehotettiin viljelemään korsukunnittain kasvitarhapalstoilla tupakkaa,
kaalia tai muuta vastaavaa.
Viljelyspalstoja
oli tarjolla Saajärven, Karjalan Maaselän, Petkelniemen ja Ahvenjärven
kylistä. Palstat oli pitänyt tilata jo 1.4., jolloin piti ilmoittaa
toivottu sijoituskylä sekä maa-ala. Huhtikuuksi luvattiin myös
mahdollisesti porsaita kasvatettavaksi.
Viljelykomennuskunnissa oli lietolaisiakin, muun muassa sotamies Vieno Lehtonen (1./VP 33) Saajärvellä. Toinen komppaniasta komennettu oli sotamies Jalmar Toivonen.
Viestipataljoona sai itselleen järven maastosta 40 aaria palstatilaa.
Suunnitelmissa oli kylvää koko Saajärven alueelle ruista, perunaa ja
heinää kutakin 4 hehtaarin alueille. Kesannolla oli 4 hehtaaria
ruispeltoa.
Tukkikomppaniat puretaan ja 1./VP 33 vetää hirsiä
Kuormastokomppaniat,
jotka oli perustettu lokakuussa 1943, purettiin 15.4. ja miehet
palautettiin yksiköihinsä. Komppaniat olivat ehtineet kuljettaa lähes
200 000 tukkia tai halkorunkoa uittoväylien varteen.
VP
33 raivasi uuden tien halonhakkuupaikalle pioneereilta lainassa
olevalla autolla. Omien ja esikunnan halkojen ohella
viestipataljoonalaiset ryhtyivät ajamaan hirsiä. VP 33:n lietolaiskomppania aloitti hirsien kaatamisen tallien rakentamiseksi 13.4. Viestimiehet valmistivat myös puukeloja.
Liedon lottien pääsiäistervehdys pääsiäisenä 1944.
Kuva: Nautelankosken museon kokoelmat.
Rauhanneuvottelut päättyvät
Suomen
hallitus hylkäsi Neuvostoliiton rauhanehdot 15.4. Todettiin, että
toteutuessaan ne tuhoaisivat Suomen itsenäisyyden. Eduskunnassakaan
mikään ryhmä ei kannattanut ehtojen hyväksymistä, kun tilanne selostettiin
heille 12.4. Arveltiin, että ehdot hylkäämällä oli mahdollista voittaa
tulevaisuutta ajatellen enemmän kuin hävittäisiin nyt ehdot
hyväksymällä.
Rintamalla rauhanneuvotteluiden vaikutusta
mielialaan tarkkailtiin ahkerasti. 1./VP 33:n mielialailmoituksessa
todettiin rauhanneuvottelujen jännittäneen mieliä. "Rauhaa toivotaan,
mutta ei hintaan mihin hyvänsä". Komppaniassa ei havaittu minkäänlaista
pettymystä, vaikka rauhaa ei saatukaan aikaiseksi.
Juhlan tuntua ja muita lietolaisten kuulumisia
Piikkiöläiset
kotiseutuvieraat järjestivät 15.4. VP 33:lle juhlan Tapsi-kanttiinissa.
Samassa yhteydessä jaettiin palkinnot talven kilpailuista. Pataljoona
pääsi myös esiintymään Maaselän radioon 15.4. Pääsiäisjumalanpalvelus
pidettiin 9.4. Metsäpirtissä.
Peitenimet
vaihtuivat koko divisioonan alueella. Samalla uusittiin puhelinluettelo
ja salakielimenetelmä. Syynä tähän oli 5.–6. välisenä yönä tapahtunut
yliloikkaus, minkä vuoksi pelkona oli että salausmenetelmät
paljastuisivat viholliselle.
1./VP
33 sai 19.4. valmiiksi sille määrätyt 200 kappaletta luutia.
Komppaniassa oli toinenkin tulipalo lähellä, kun sauna
syttyi tuleen, mutta tuli saatiin tukahdutettua ajoissa.
22. Elintarvikevarastokomppanian mies pyysi tietoja kadonneesta saksanpaimenkoirapennustaan Virasta.
Moottoritorpedoveneitä vajoissa Turussa Pansiossa huhtikuussa. Kuva: SA-kuva