Asemasota 1944 - 24.2.–9.3.1944


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

JR 35 läpivalaisussa


Jalkaväkirykmentti 35:n sotilaat tutkittiin läpikotaisin, kun kranaatinheitinkomppanian kanttiinissa aloitettiin 28.2. maaliskuulle asti jatkuvat röntgenkuvaukset. Tarkoitus oli etsiä keuhkotuberkuloositapauksia. Kirjuriksi kuvauksiin määrättiin rykmentin kolonnasta sotamies Aaltonen, 13. komppaniasta korpraali Koskinen sekä II/JR 35:stä sotamies Haapanen.

Kuvausten vuoksi kukaan ei päässyt lomille tai tullut määrätyksi komennukselle 3.3.–17.3. 13. Komppanian päällikön tuli huolehtia siitä, että tie kanttiinille oli ajettavassa kunnossa. Kuvaukseen tulevan yksikön tuli olla kanttiinissa viittä minuuttia ennen kuvausten alkamista. Sotilaiden kantakortit luovutettiin lääkärille siinä järjestyksessä, kuin miehet haluttiin kuvata.

Käskyn lopussa huomioitiin vaikeammissa paikoissa palvelevat: "Jos kuvaus tuottaa jollekin yksikölle voittamattomia vaikeuksia on siitä heti ilmoitettava rykmentin lääkärille."

Kenraalikuulumisia

Maaselän ryhmän komentaja, kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen siirrettiin 26.2. toisiin tehtäviin. Päiväkäskyssään hän kiitti alaisiaan, ja ilmoitti jättävänsä ryhmän syvin kaipauksen  tuntein. "Pitkäaikainen työskentely kanssanne on ollut miellyttävää ja tuloksellista"

1. Divisioonan komentaja Uno Fagernäs täytti 1.3. 50 vuotta, ja lausui kiitoksensa onnentoivotuksista alaisilleen päiväkäskyssään 8.3.

fagernäs

Uhtuan suunnan edustajat onnittelemassa kenraalimajuri Fagernäsiä (keskellä) Metsäpirtissä hänen 50-vuotissyntymäpäivänään. Taustalla oleva karhuntalja oli Uhtuan suunnan edustajien lahja. Kuva: SA-kuva

Huoltojoukkoja kehotetaan lisäämään koulutusta


Neljän kuukauden päästä alkaviin ratkaisutaisteluihin osattiin varautua ainakin huoltojoukoille annetuissa käskyissä. 22. Elintarvikevarastokomppaniankin 25.2. saamassa kirjeessä todetaan "Huomioonottaen, että sodan ratkaisutaistelut ovat todennäköisesti vielä suorittamatta, on ensiarvoisen tärkeätä jatkuvalla koulutuksella kehittää huoltojoukkoja niitä tehtäviä varten, joihin nykyajan sota voi ne viedä."

Huoltojoukoille määrättiin mm. panssarivaunujen lähitorjuntakoulutusta. Jokaiseen huoltomuodostelmaan tuli kouluttaa lähitorjuntaryhmä, jonka oli saatava tehtäväänsä täydellinen koulutus. Kaikille oli annettava peruskoulutus panssarintorjunnasta 1.5. mennessä.

Panssarintorjunnan lisäksi painotettiin ampumakoulutusta ja sulkeisharjoittelua (suljettua järjestystä) sotilaallisuuden ja kurin kehittämiseksi. "Lyhyillä, reippailla suljetyn järjestyksen kertauksilla on saatava miehiin ryhtiä ja sotilaallisuutta.". Huoltolaitosten ja majapaikkojen puolustussuunnitelmat tuli tarkistaa yllätyshälytyksin.

Kilpasilla pioneerien kanssa

Pioneeripataljoona 29:n sekä Viestipataljoona 33:n välillä järjestettiin 27.2. hiihtokisat. Kisoihin osallistui kummastakin pataljoonasta kaksi nelihenkistä joukkuetta. VP 33:n I joukkue voitti kisat, kakkoseksi tuli Pion. P 29:n I joukkue, kolmanneksi VP 33 II joukkue ja viimeiseksi jäi pioneerien II joukkue. I joukkueessa oli edustajina 1. Komppanian vakihiihtotrio Hernelahti & Alén & Rautala.

 

Kuulovartiokokemus Lempaalassa

Lietolainen sotamies Keijo Isosaari (Jalkaväkirykmentti 57) oli Lempaalassa järven rannan lähellä yöllä 7.3. kuulovartiossa kurulaisen sotamiehen Armas Paavolan kanssa. Vihollinen osui Paavolaan, joka putosi vartioasemasta. 6./JR 57:n sotapäiväkirjan mukaan Paavolaan osui pikakiväärisuihku, mutta Isosaari muisteli tarkka-ampujan osuneen mieheen. "Silloin ymmärsin, että tämä on sotaa" Isosaari kertoi.

Ovatko omaiset kunnossa?

Mieliala 1./VP 33:ssa oli säilynyt hyvänä, mutta kaupungeista kotoisin olevien miesten mieliä painoi huoli. Puna-armeijan  lentokoneet olivat pommittaneet useita suomalaisia kaupunkeja, etenkin 16.–17.2. Helsinkiä. Pommitukset 26.–27.2. aiheuttavat korvaamattomia kulttuurihistoriallisia vahinkoja Helsingin yliopiston päärakennukseen osuessaan. Hyökkäysten vähennyttyä kuun lopussa asiasta keskusteltiin kuitenkin miesten keskuudessa vähemmän.


yliopisto
Sisäkuva Helsingin yliopiston palaneesta juhlasalista. Taustalla professori Väinö Aaltosen veistos.
Kuva: SA-kuva.

Vaasanrinne 3

Vaasanrinne 3 Helsingissä on saanut osuman pommista. Kuva otettu 17.2.1944. Kuva: SA-kuva.

pommitus
Pommituksen jälkiä raivataan Helsingissä 27.2. Kuva: SA-kuva.

Myös Oulu joutui ilmapommitusten kohteeksi 21.–27.2.Turun vuoro oli 22.2., mutta ajoissa annettu hälytys, torjuntatuli ja huono sää häätivät sadan koneen laivueen. Vain 15 pommia putosi kaupunkiin.

Oulu

Pommitettua Oulua. Kuva: SA-kuva

sotilaspoikia
Turun ilmatorjunnasta vastaavia. Sotilaspoikien ensimmäisiä kalusto-oppitunteja. Kuva: SA-kuva.

puput
Turkulaisen ilmatorjuntayksikön lemmikkejä. Kuva: SA-kuva.

Muuta

Maaselän ryhmän nimi muuttui 28.2. II Armeijakunnaksi.

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>


Asemasota 1943

16.12.–31.12.1943



Asemasota 1944

1.1.–12.1.1944
13.1.–26.1.1944
27.1.–9.2.1944
10.2.–23.2.1944
24.2.–9.3.1944
10.3.–23.3.1944
24.3.–6.4.1944
7.4.–20.4.1944
21.4.–4.5.1944
5.5.–18.5.1944
19.5.–1.6.1944
2.6.–8.6.1944
Suurhyökkäys kesällä 1944


Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33

Ohjeita sivujen käyttöön






















Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  23.3.2014
Riku Kauhanen