JR 35 läpivalaisussa
Jalkaväkirykmentti
35:n sotilaat tutkittiin läpikotaisin, kun kranaatinheitinkomppanian
kanttiinissa aloitettiin 28.2. maaliskuulle asti jatkuvat
röntgenkuvaukset. Tarkoitus oli etsiä keuhkotuberkuloositapauksia. Kirjuriksi kuvauksiin määrättiin rykmentin kolonnasta
sotamies Aaltonen, 13. komppaniasta korpraali Koskinen sekä II/JR
35:stä sotamies Haapanen.
Kuvausten
vuoksi kukaan ei päässyt lomille tai tullut määrätyksi komennukselle
3.3.–17.3. 13. Komppanian päällikön tuli huolehtia siitä, että tie
kanttiinille oli ajettavassa kunnossa.
Kuvaukseen tulevan yksikön tuli olla kanttiinissa viittä minuuttia
ennen kuvausten alkamista. Sotilaiden kantakortit luovutettiin
lääkärille siinä järjestyksessä, kuin miehet haluttiin kuvata.
Käskyn
lopussa huomioitiin vaikeammissa paikoissa palvelevat: "Jos kuvaus
tuottaa jollekin yksikölle voittamattomia vaikeuksia on siitä heti
ilmoitettava rykmentin lääkärille."
Kenraalikuulumisia
Maaselän
ryhmän komentaja, kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen siirrettiin
26.2. toisiin tehtäviin. Päiväkäskyssään hän kiitti alaisiaan, ja
ilmoitti jättävänsä ryhmän syvin kaipauksen tuntein.
"Pitkäaikainen työskentely kanssanne on ollut miellyttävää ja
tuloksellista"
1. Divisioonan komentaja Uno Fagernäs täytti 1.3.
50 vuotta, ja lausui kiitoksensa onnentoivotuksista alaisilleen
päiväkäskyssään 8.3.
Uhtuan
suunnan edustajat onnittelemassa kenraalimajuri Fagernäsiä (keskellä)
Metsäpirtissä hänen 50-vuotissyntymäpäivänään. Taustalla oleva
karhuntalja oli Uhtuan suunnan edustajien lahja. Kuva: SA-kuva
Huoltojoukkoja kehotetaan lisäämään koulutusta
Neljän
kuukauden päästä alkaviin ratkaisutaisteluihin osattiin varautua
ainakin huoltojoukoille annetuissa käskyissä. 22.
Elintarvikevarastokomppaniankin 25.2. saamassa kirjeessä todetaan
"Huomioonottaen, että sodan ratkaisutaistelut ovat todennäköisesti
vielä suorittamatta, on ensiarvoisen tärkeätä jatkuvalla koulutuksella
kehittää huoltojoukkoja niitä tehtäviä varten, joihin nykyajan sota voi
ne viedä."
Huoltojoukoille
määrättiin mm. panssarivaunujen lähitorjuntakoulutusta. Jokaiseen
huoltomuodostelmaan tuli kouluttaa lähitorjuntaryhmä, jonka oli saatava
tehtäväänsä täydellinen koulutus. Kaikille oli annettava peruskoulutus
panssarintorjunnasta 1.5. mennessä.
Panssarintorjunnan
lisäksi painotettiin ampumakoulutusta ja sulkeisharjoittelua (suljettua
järjestystä) sotilaallisuuden ja kurin kehittämiseksi. "Lyhyillä,
reippailla suljetyn järjestyksen kertauksilla on saatava miehiin ryhtiä
ja sotilaallisuutta.". Huoltolaitosten ja majapaikkojen
puolustussuunnitelmat tuli tarkistaa yllätyshälytyksin.
Kilpasilla pioneerien kanssa
Pioneeripataljoona
29:n sekä Viestipataljoona 33:n välillä järjestettiin 27.2.
hiihtokisat. Kisoihin osallistui kummastakin pataljoonasta kaksi
nelihenkistä joukkuetta. VP 33:n I joukkue voitti kisat, kakkoseksi
tuli Pion. P 29:n I joukkue, kolmanneksi VP 33 II joukkue ja
viimeiseksi jäi pioneerien II joukkue. I joukkueessa oli edustajina 1.
Komppanian vakihiihtotrio Hernelahti & Alén & Rautala.
Kuulovartiokokemus Lempaalassa
Lietolainen sotamies Keijo Isosaari (Jalkaväkirykmentti 57) oli Lempaalassa järven rannan lähellä yöllä 7.3. kuulovartiossa kurulaisen sotamiehen Armas Paavolan
kanssa. Vihollinen osui Paavolaan, joka putosi vartioasemasta. 6./JR
57:n sotapäiväkirjan mukaan Paavolaan osui pikakiväärisuihku, mutta
Isosaari muisteli tarkka-ampujan osuneen mieheen. "Silloin ymmärsin,
että tämä on sotaa" Isosaari kertoi.
Ovatko omaiset kunnossa?
Mieliala
1./VP 33:ssa oli säilynyt hyvänä, mutta kaupungeista kotoisin olevien
miesten mieliä painoi huoli. Puna-armeijan lentokoneet olivat
pommittaneet useita suomalaisia kaupunkeja, etenkin 16.–17.2.
Helsinkiä. Pommitukset 26.–27.2. aiheuttavat korvaamattomia
kulttuurihistoriallisia vahinkoja Helsingin yliopiston päärakennukseen
osuessaan. Hyökkäysten vähennyttyä kuun lopussa asiasta keskusteltiin
kuitenkin miesten keskuudessa vähemmän.
Sisäkuva Helsingin yliopiston palaneesta juhlasalista. Taustalla professori Väinö Aaltosen veistos.
Kuva: SA-kuva.
Vaasanrinne 3 Helsingissä on saanut osuman pommista. Kuva otettu 17.2.1944. Kuva: SA-kuva.
Pommituksen jälkiä raivataan Helsingissä 27.2. Kuva: SA-kuva.
Myös
Oulu joutui ilmapommitusten kohteeksi 21.–27.2.Turun vuoro oli 22.2.,
mutta ajoissa annettu hälytys, torjuntatuli ja huono sää häätivät sadan
koneen laivueen. Vain 15 pommia putosi kaupunkiin.
Pommitettua Oulua. Kuva: SA-kuva
Turun ilmatorjunnasta vastaavia. Sotilaspoikien ensimmäisiä kalusto-oppitunteja. Kuva: SA-kuva.
Turkulaisen ilmatorjuntayksikön lemmikkejä. Kuva: SA-kuva.
Muuta
Maaselän ryhmän nimi muuttui 28.2. II Armeijakunnaksi.
<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>