Asemasota 1944 - 2.6.–8.6.1944


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

Asemasodan viimeinen viikko

Venäläisten suurhyökkäys muutti suurinta osaa tänä aikana annetuista käskyistä, ohjeista ja suosituksista. Maaselän kannaksella asemasota jatkui vielä 20. kesäkuuta asti, mutta mielialaraporteista, joukkojen siirroista ja muista käy ilmi, että kaikki tiesivät lähdön tulevan.

Asiakirjoista käy  ilmi paljon mielenkiintoisia suunnitelmia, joita kesäksi vielä oli aikomuksena toteuttaa.

Käsky lottaleiristä

1. Divisioonan alueelle päätettiin perustaa lottaleiri Jänkäjärvelle 22. Kenttäsairaalan läheisyyteen. Leirin vanhimmaksi tulisi lotta Juvala. 22. Elintarvikekomppanian tuli asettaa hevonen ajomiehineen leirin  käyttöön. Hevosmieheksi kaavailtiin lietolaista sotamiestä Aarne Kärpijokea, hevosenaan Virkku. Hän matkaisi leirille yhdessä 22. Kenttäsairaalan hevosmiehen kanssa. Leirin tuli aloittaa toimintansa 18.6.


Tule hakemaan paistinpannus päälle ruokaöljyä!

Huoltojoukoille annettiin ohjeeksi käyttää vastaisuudessa ruoanlaitossa osaksi puhdasta kasvisrasvaa, ruokaöljyä, rasvan sijasta. Huoltokäskyn mukaan sitä voitiin käyttää lihan, kalan ja jauhojen ruskistamiseen. Mikäli ruokaöljyä käytettäisiin keittoihin, muhennoksiin tai laatikkoruokiin,, tuli suurustejauhot käristää öljyllä. Annosmääräksi ohjeistettiin kymmenen grammaa.


Tärkeä ohjesäännöllinen myönnytys

II armeijakunta (Entinen Maaselän ryhmä) salli palveluksessaan oleville sotilashenkilöille kesäpuseron ylimmän napin pitämisen avattuna. Tällöin kuitenkin
1) Avattu kaulus oli kiinnitettävä puseroon napeillla tai nepparilla,
2) avatun kauluksen alta ei saanyt näkyä paita tai muu vaatekappale,
3) kaulusta ei saanut pitää avattuna, jos se on sisäpuolelta likainen ja
4) aukipito-oikeus koski ainoastaan II AK:n aluetta.

Karhumäen varuskunnan alueella kesäpuseron aukipitäminen kiellettiin.

pajari

Kenraalimajuri Pajari pitää juhlapuhetta Karjalan kannaksella Valkeasaaressa käyttöön vihityssä juhlasalissa. Viikko tilaisuuden jälkeen juhlasali tuhoutui venäläisten syyrhyökkäyksessä kranaatin täysosumasta. Kuva: Nautelankosken museo

sali

Yleisöä juhlasalin vihkimistilaisuudessa Valkeasaaressa. Kuva: Nautelankosken museo


Lomalle?

Liedon aseveljet ry. toteaa kokouspäiväkirjassaan, että sotamies Viljo Keskitalolle päätettiin antaa 25.6. alkaen neljä kuukautta työlomaa rakenteilla olevan navetan asioiden järjestämiseksi.

Kokouksessa käsiteltiin myös asevelitaloja, joiden ovet ja akkunat päätettiin tilata veljekset Leppämäen sahalta Kyröstä. Samalta sahalta päätettiin tiedustella myös kattopäreitä.

 

Viimeiset asemasodan arkipäivät

Normaalin keskus- ja radiopalvelun ohella 1./VP 33:n miehet rakensivat 3.3. saunaa ja osa kävi kuntolenkillä. Yksikössä suoritettiin samana päivänä vielä suursiivous. Komppania tarkastettiin 6.6., kun majuri Karkaus, VP 33:n komentaja majuri Järvinen, talousupseeri kapteeni Kujanpää ja luutnantti Vintala tekivät yleistarkastuksen.

1. Divisioona järjesti murtomaamestaruuskilpailut Seeshovin maastossa. Radalla oli pituutta 6,5 kilometriä helppokulkuisessa murtomaassa. Voittajaksi selviytyi luutnantti U. Silmujärvi JR 56:sta ajalla tasan 22 minuuttia. JR 56 saavutti kisoissa kolmoisvoiton.

Viestipataljoona 33:sta oli useita osallistujia. Parhaiten pärjäsi vääpeli M. Knuutila, joka pääsi sijalle 14 ajalla 23,51,00. Sotamies Iso-Moisio oli sijalla 23, korpraali Alén 48 ja alikersantti Hernelahti 54. Törnin jääkäreistä alikersantti Einar Nurmi oli sijalla 56. Kisoihin osallistuneista jääkäreistä häntä paremmin pärjäsi ainoastaan vääpeli Eero Kurikka, joka olikin 21.:s.

juna

Juna Karhumäessä 7.6.1944. Viikkoa myöhemmin junat tulivat Karhumäelle tyhjinä ja kulkivat täynnä sotilaita etelään, kohti Karjalan kannasta. Kuva: SA-kuva.

lomalaisjuna

Lomalaisjuna on saapunut Karhumäkeen. Kuva: SA-kuva.

rynnäkkötykki

Rynnäkkötykki, "syöksytykki" paraatissa Ensossa 4.6.1944. Muutaman viikon kuluttua nämäkin aseet tulivat suureen tarpeeseen venäläisten suurhyökkäystä pysäytettäessä. Kuva: SA-kuva.

rynnäkkötykki

Rynnäkkötykkejä ohimarssissa. Marssia vastaanottamassa presidentti Risto Ryti, marsalkka Mannerheim ja muuta upseeristoa. Kuva: SA-kuva.

<< Edelliset kaksi viikkoa

Suurhyökkäys 1944 >>



Asemasota 1943

16.12.–31.12.1943



Asemasota 1944

1.1.–12.1.1944
13.1.–26.1.1944
27.1.–9.2.1944
10.2.–23.2.1944
24.2.–9.3.1944
10.3.–23.3.1944
24.3.–6.4.1944
7.4.–20.4.1944
21.4.–4.5.1944
5.5.–18.5.1944
19.5.–1.6.1944
2.6.–8.6.1944
Suurhyökkäys kesällä 1944


Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33

Ohjeita sivujen käyttöön






















Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  1.11.2013
Riku Kauhanen