Viestipataljoona 33:n hiihtokilpailut ja 1. Divisioonan mestaruuskilpailut
Tuleviin hiihtokisoihin valmistauduttiin huolella. Viestipataljoona 33:n urheilu-upseeri Jaakko Säteri
totesi raportissa suksivoiteiden olevan ainoastaan vesi- tai
nuoskakelien voiteita, joten voitelu ei kaikissa kisoissa onnistunut.
Pataljoonassa oli vääpeli Saarisen hiihtokursseille osallistuneita,
jotka vuorostaan neuvoivat nyt muita.
Talven ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin 31.1. Lähtöpaikka ja maali
olivat Karhumäessä Tunneli-rakennuksen kohdalla. Jokaisesta
komppaniasta oli saatava 10–15 osallistujaa ja esikuntajoukkueesta 5.
Varustus oli vapaa, ilman aseistusta. Kisan jännitystä lisättiin, kun
vääpeli Koski vei radioasemat 3 ja 9 kilometrin etäisyyksille, jolloin
saatiin nopeasti tietoon väliajat.
Kisoihin osallistui lopulta 34 hiihtäjää. Kulta ja hopea menivät 2.
Komppaniaan sotamies Ahlrothille ja Hietaniemelle, kolmanneksi tuli
alikersantti Alpo Hernelahti (1. K). VP 33:sta ilmoitettiin 1.
Divisioonan 18 kilometrin mestaruuskisoihin edellisten voittajien
lisäksi vänrikki Helge Sihvonen, ylikersantti Martti Knuutila ja
sotamiehet Vieno Virta sekä Aulis Korhonen.
1. Divisioonan murtomaahiihtomestaruuskilpailut pidettiin7.2. Näissä
kisoissa varustuksena oli kenttäpuku m/36, sukset ja siteet olivat
vapaavalintaiset. Voittajaksi tuli kersantti P. Immaisi JR 35:stä
ajalla 1.18.10. Paras viestipataljoonalainen oli Alpo Hernelahti
sijalla 51, ajalla 1.32.22.
Haaveita asevelitaloista
Viestipataljoonan
henkilöstön keskuudessa ryhdyttiin ajamaan kahden asevelitalon
rakentamista kotiseudulle. Toinen lahjoitettaisiin Liedon
Aseveliyhdistykselle, joka antaisi sen taloudellisesti heikossa
asemassa olevalle sotaleskelle. Toinen talo oli tarkoitettu 3./VP 33:n
miehiltä Kuusiston aseveliyhdistyksen kautta 17.10.1941 kaatuneen V.R.
Leinon leskelle. Hänelle oli jäänyt huollettavaksi neljä lasta ja
vainajan äiti.
Koska pataljoona oli metsänhakkuutöissä puolustuslinjojen rakentamista
varten, sotilaat arvelivat voivansa samalla valita rakennuspuiksi
sopivat tukit. Pataljoona pyysi kirjeellä oikeutta kuljettaa hirret
majoitusalueelleen ja sieltä edelleen talot kotiseudulle.
Metsän anteja ahkerille
Metsänhakkuuta
harjoitettiin muutenkin. Oli annettu käsky puiden hankkimiseksi tulevaa
talvea varten, ja VP 33:ssa
Arvo Virta
oli kunnostanut sahoja ja
kirveitä ja piti ne hyvässä terässä. Vastineeksi muut lupasivat tehdä
hänen osuutensa moteista. Jokaisen miehen oli sahattava yksi syli
puita. Ensimmäisenä
metsään uskaltautuneet Nappi-keskuksen miehet saivat päivässä tehtyä 6
mottia. Työmaa sijaitsi kaksi kilometriä Karhumäestä pohjoiseen
rakennettavan puolustuslinjan etumaastossa. Samalla valmisteltiin
linjaa edullisemmaksi puolustajille, sillä maasto oli tarkoitus hakata
paljaaksi.
Samaan aikaan puhdetyörintamalla pärekorivillitys levisi, ja
Paavo Lehto oli saanut aikaiseksi "
Poron Vienon" kämpässä 27 koria
viidessä päivässä.
Kirveenvarsien
ja sahanpuiden valmistamista koskevan käskyn yhteydessä annettu ohje
sopivista tuotoksista. Ohjeistuksesta huolimatta Työtehoseura
hylkäsi maaliskuussa noin puolet tuotoksista.
Alkuperäinen asiakirja: Kansallisarkisto, Helsinki.
Metsätyömailla oli huutava pula kirveenvarsista ja sahanpäänpuista.
Päämaja sitoutui toimittamaan näitä Työtehoseuralle Itä-Karjalan
joukoilla teetettävinä puhdetöinä 40 000 kappaletta. JR 35 sai osakseen
700, VP 33 80 ja 22. Talouskomppania 35 puuta tai vartta
toimitettavaksi.
Kirveenvarresta
maksettiin 10 mk (1,6 €) ja sahapuista
25 mk (4,1 €). Myöhemmin sahanpääpuiden hinta korotettiin 40 markkaan.
Kyseisen käskyn VP 33 paperiin on lyijykynällä hahmoteltu 100 kappaleen
tavoite: lopulta pataljoonassa tehtiin 86 kirveenvartta ja 86
sahanpääpuuta. VP 33 kuittasi näistä 4300 markkaa (700€). Varsista ja
puista jaettiin tarkat ohjeet ja piirrokset. Jo helmikuun alussa Arvo
Virta aikoi ryhtyä valmistamaan tilattuja esineitä.
Älyllisiä harrasteita
Karhumäellä tarjottiin
halukkaille kerran viikossa käytäviä yliopistollisia kursseja. Aineina
oli tarjolla kielistä saksaa ja latinaa, kemiasta ja fysiikasta
peruskurssit sekä matematiikasta approbatur-kurssi. Samassa yhteydessä
tiedusteltiin halukkaita kieltenopettajia. Osallistujia kertyi VP 33
upseerien joukosta kaikkiin paitsi latinaan: suosituin oli fysiikan
kurssi, johon ilmoittautuivat luutnantit Neuvo ja Säteri sekä vänrikit
Markkula ja Sihvonen.
Lisäksi 24.–29.1. käytiin komppanioiden välinen shakkiottelu. 1.
Komppaniasta osallistui neljä miestä radiojoukkueesta, ja heille kertyi
yhteensä 11 pistettä. Alikersantti Vilkniemi sai 7½ voittoa, mikä toi 6
pistettä.
Kauko Uusitalo kaatuu
Jalkaväkirykmentti 5:n kranaatinheitinkomppaniassa palvellut sotamies Kauko Uusitalo kaatui Maaselän kannaksella 31.1.1943. Hänet on haudattu Lietoon.
Maaselän
kannakselta otettujen kuvien lisäksi Nautelankosken museon kokoelmiin
on päätynyt kuvia muiltakin jatkosodan paikoilta. Kuvassa Hyvinkään
kauppalan valtuuskunta käymässä Syvärillä Kuuttilahdessa 1943.
Kuva: Nautelankosken museo.
Tienviittoja Syvärin alajuoksulla 1943. Kylttien nelinumeroisten peitelukujen perusteella kuva on
otettu Jalkaväkirykmentti 4:n eli Punamustanrykmentin lähettyviltä.
Kuva: Nautelankosken museo.
Julkaistu Turun Tienoossa 7.2.2013. Osa "Lietolaisten sotatie 70 vuotta sitten 28.1.–10.2.1943"
<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>