Sota – veteraanien muistista museon muistiin

Pärekoritalkoot

Pärekoritalkoot Nappi-keskuksessa jatkuivat. Hyvän mahdollisuuden pärepuiden hankkimiseen antoi Kypärä-keskukseen johtavan linjan katkeaminen 25.2., jolloin viestimiehet saivat tilattua kuorma-auton ja lähtivät sen turvin vian ja puiden etsintöihin. Koko iltapäivän puita etsittyään niitä saatiinkin neljä eräästä suosta. Mukana ollut Oiva Ryökäs luonnehti hakua näin: ”Jollain tavalla mielenkiintoista hommaa tuo pärepuiden hakeminen, kun puu ei saisi olla kieru, oksanen, kuiva rapanen eli hyväkasvuinen eikä vallan pieni”.

Nappilaisia pärekoriverstaassaan puhdetöiden äärellä. Vasemmalla Paavo Lehto, tämän oikealla puolella Erkki Salmi, takana seisomassa Oiva Ryökäs jonka edessä Väinö Koivuniemi. Kuva: Nautelankosken museo.

Seuraavana päivänä neljän miehen porukka sai aikaiseksi 7 perunakoria. Erkki Salmi ja Ryökäs tekivät yhteistyötä: Salmi veti päreitä ja Oiva rutisti niistä kasaan koreja. Ryökäs luonnehti pärekorien tekoa ”Mukavaksi, hyödylliseksi ajanvietteeksi”. Pärekorien teko jatkui maaliskuussa, jolloin Ryökäs kokeili silppukorin tekoa. Silppukori osoittautui perunakoria vaativammaksi puhdetyöksi.

Puut loppuivat 6.3., jolloin Väinö Koivuniemi, Paavo Lehto ja Salmi lähtivät taas hakemaan lisää materiaalia. Pärekorien teko alkoi muistuttaa 8.3. jo maniaa, kun puuhaan ryhdyttiin aamulla ja vasta illalla kello 22 lopetettiin. ”Melkein himoksi tuntuu tuo korien teko kehittymään, kunnei tahdo osata illalla lopettaa eikä päivällä keritä ruokailuun.”. Saunomaankaan ei päästy, sillä kiista Salama-keskuksen kanssa saunanlämmitysvuoroista 26.2. oli johtanut siihen, että sauna jäi viikoksi kylmilleen.

Viestiupseerit vannovat upseerivalan

Viestipataljoona 33 oli saanut tiedustelun niistä upseereista, jotka eivät olleet vannoneet upseerivalaa. Valatilaisuus näille pidettiin Karhumäen varuskuntakirkossa 7.3. Lippu-upseereina tilaisuudessa olivat luutnantit Säteri ja Ranta, joista edellinen huolehti vartion valmennuksesta.. Kirkkoupseerina toimi 2. Komppanian kapteeni Tauno Virta, joka ohjeisti esimerkillään kirkossa eturivistä kirkkokäyttäytymistä. Upseereiden oli toimitettava valansa konseptipaperille kirjoitettuna 6.3. mennessä esikuntaan majuri Karkauksen tarkastettavaksi.

Ohjeiden mukaan kaikki toimitusta seuraavat seisoivat kirkossa lippua tuotaessa siihen asti, kunnes lippuvartio oli asettunut paikoilleen. Tätä seurasi pastorin lukema teksti, ja virren 462 (”Sun kätes, Herra, voimakkaan” vuoden 1938 virsikirjassa) 7. säkeistön jälkeen lippuvartio siirtyi alttarin kolmannelle askelmalle kasvot urkulehteriä päin. Pataljoonan komentaja, sotatuomari sekä pastori asettuivat omille paikoilleen sekä valanvannojat yhteen riviin vastapäätä edellisiä. Läsnäolijat kunnioittivat vannomista seisaaltaan. Virren 459 (”Oi Herra, korkein valtiaamme”) 6. ja 7. säkeistön veisaamisen jälkeen poistuttiin kirkosta lippuvartion kuljetettua lipun pois kirkosta.

Ote luutnantti Mauno Isotalon käsin konseptipaperille kirjoittamasta upseerivalasta.
Lähde: Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste.

Tuona päivänä upseerivalansa vannoivat kapteeni Väinö Neuvo, luutnantit Mauno Isotalo, Helge Jääri, Henrik Nyholm, Pekka Palanto sekä vänrikit Lauri Lönkä, Mauri Malka, Pentti Markkula, Koitti Palomäki sekä Helge Sihvonen. Kirkkokansaa oli etupäässä pataljoonan 1. ja 3. komppaniasta.

Hälytys Karhumäessä

Karhumäessä järjestettiin yleinen ratsia 10.3. Ratsia alkoi aamulla kello kuusi ja kesti kolme tuntia. VP 33:sta määrätyn ensimmäisen 64 miehen partion ilmoitti luutnantti Jääri ja toisen 63 miehen partion luutnantti Säteri. Urheilutalolle aamuvarhain puoli kuudelta saapuneet pataljoonalaiset saivat oman ratsia-alueensa. Osallistuvat miehet jaettiin 15-20 miehen joukkueisiin, joissa jokaisessa oli mukana kolme sotapoliisia.

Koko kaupunki piiritettiin ketjulla ja tutkittiin talo talolta. Jopa lottien talot käytiin aamutuimaan läpi. Ratsiassa tutkittiin tavattujen henkilöiden henkilöllisyys, papereita kuten työmääräykset sekä todistukset ja lisäksi tavarat pimeiden varastojen varalta. Ratsiassa saatiin kiinni lähinnä vanhentuneilla työmääräyksillä kaupungissa oleskelevia. Epäilyttävät henkilöt kuljetettiin Karhumäen Tivoliin. Kolme viestipataljoonalaistakin pidätettiin näiden ollessa matkalle työkohteelleen ilman komennustodistusta.

Julkaistu Turun Tienoossa 7.3.2013. Osa "Lietolaisten sotatie 70 vuotta sitten 25.2.–10.3.1943"

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>

Asemasota 1943 - 25.2.–10.3.1943