Asemasota 1943 12.8.–25.8.1943

Valistusta puutteellisissa oloissa

Jalkaväkirykmentti 35:n pataljoonilta puuttuivat uutterasta rakentamisesta huolimatta valistushuoneistot. Sähkövalojakaan ei saatu vedettyä kaikkiin majoitustiloihin, joten kirjastojen käyttö oli vähäistä valaistuksen puuttuessa. Kirjastolaatikoita oli käytössä 18, mikä oli monien mielestä liian vähän. Uusia kirjastoja suunniteltaessa toivottiin tietokirjallisuuden lisäämistä. Tarvitsijoitakin selvästi löytyi, sillä kirjeopiskelijoita oli rykmentissä elokuussa 46. Oppikoulua käyvien opiskeluasioiden eteen tehty työ ilahdutti monia.

Rykmentin keskuudessa järjestettiin elokuussa kaksi asemiesjuhlaa. Musiikki juhliin saatiin järjestettyä omin voimin, ja yhteislaulutilaisuuksiakin saatiin järjestettyä yhdeksän. Valistustoiminta keskittyi hyvin pitkälti huhupuheiden oikomiseen. Valistus- ja virkistyskiertueiden toivottiin vastaavan joukoista lähteneiden esiintyjien tasoa. Hyvinä esimerkkeinä pidettiin Sinisen Prikaatin orkesteria sekä kapteeni Renkosen pitämää esitelmää. Esimerkiksi Sisarukset Mikkolat "olivat valinneet ohjelmansa yksipuolisen hempeäksi, mikä ei soveltunut poikien railakkaalle luonteelle."

Kuten heinäkuussa VP 33:n, myös JR 35:n keskuudessa alkoi levitä pärekorien valmistaminen. Urheilussa keskityttiin murtomaajuoksuun.

Rykmentin esikuntakomppanian lietolaiset saivat 23.8. vain viisi uutta maatalouslomaa elokuulle. Lomille pääsivät Matti Kärpijoki, Markku Halme, Arvo Nummenpää, Lauri Tuominen ja Sulo Mäkelä. Osa komppanian pojista vietti elokuun illat saunatyömaalla, jota valmisteltiin vain 30 metrin päähän majoitustiloista.



JR 35:n valistusupseerin raportissa mainitaan "viimeiaikaiset tapahtumat sekä kotimaassa että ulkomailla", jotka aiheuttivat keskustelia. Keskusteluissa ilmeni luottamus Suomen tulevaisuuteen. Ulkomaiden tapahtumat viitannevat Italian diktaattori Benito Mussolini kukistumiseen Italiassa heinäkuun lopulla.

Kotimainen tapahtuma on ilmeisesti presidentti Risto Rytille 20.8.1943 luovutettu rauhanvetoomus, jonka oli allekirjoittanut 33 tunnettua suomalaista. Vetoomuksessa esitettiin huolestuminen Suomen yleispoliittisen aseman huononemisesta ja levottomien mielialojen leviämisestä. Kirjelmä päättyi vetoomukseen erillisrauhasta. Kirjelmän tultua julki Ruotsissa yritti pääministeri Edwin Linkomies estää sen käsittelyn, mutta Rytin painostuksesta vetoomusta ei sensuroitu.

Karhumäkeen avattu alkoholikauppa onnistui osittain hillitsemään väkijuomakeinottelua. Säännöstelyn ansiosta saatava alkoholimäärä tuskin aiheutti haittaa kenenkään terveydelle, mutta sen vuoksi jokainen mies saattoi olla kerran kuukaudessa humalassa "aiheuttaen tällöin luonteestaan riippuen suurempaa tai pienempää häiriötä ympäristölleen." Käskyssä korostettiin, ettei säännöllisen väkijuomien osto-oikeuden merkitys ollut siinä, että jokaisen tulisi käyttää oikeuttaan. Erityisesti nuorempia sotilaita tuli ohjata pidättymään alkoholista.

Vastaisuudessa ostettuja väkijuomia ei jaettaisi heti, vaan ne varastoitaisiin yksikön vääpelin haltuun. Joka kuukausi järjestettäisiin kaksi tai kolme tilaisuutta, joissa yksikön päällikön valvonnassa nautittaisiin aterian yhteydessä pullo kahta tai kolmea miestä kohti. Tämän aterian yhteydessä pitäisi mahdollisuuksien mukaan järjestää ohjelmaa, etenkin yhteislaulua. Jotta miehiä ei kannustettaisi juomiseen, saivat alkoholista pidättyvätkin osallistua tilaisuuksiin ja päästä mukaan niiden etuihin.



Viestipataljoona 33:n 1. Komppanian tapahtumat on kuitattu ajalta 10.–19.8. sotapäiväkirjaan kirjoituksella "Tavanmukaista keskus-, vikapartiointi-, ja radiotoimintaa sekä majoitusalueen ja majoitusrakennusten kuntoonlaittoa". Tämä on tarkoittanut puheluiden yhdistämistä tilaajalta toiselle, puhelinkaapeleissa esiintyvien vikojen paikantamista ja korjaamista sekä radioyhteyksien toimivuuden kokeilemista ja viestien lähettelyä.