Asemasota 1943 26.8.–8.9.1943


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

1. Divisioonan suunnistuskilpailut

Henkiset harrasteet jäivät elokuun lopulla urheilun varjoon. Etenkin urheilukilpailuja oli järjestetty useita. Saravaaran korvissa riittikin liikettä, kun 1. Divisioona järjesti 31.8. kahdessa sarjassa suunnistusmestaruuskilpailut. Toinen sarja oli tarkoitettu upseereille, toinen aliupseereille ja miehistölle. Suunnistettavan reitin pituus oli 10–12 kilometriä, ja matkan varrella oli kolme tarkastusasemaa.

Jokainen rykmentti asetti kisaan enintään 14 edustajaa. Kisa oli siis sekä mieskohtainen että rykmenttien välinen. Kisan jälkeen huomioitiin jokaisesta rykmentistä paras upseeri, kaksi parasta aliupseeria ja neljä miehistön jäsentä. Erilliset yksiköt, kuten Viestipataljoona, osallistuivat omalla "kilpailurykmentillään".

Suunnistajat toivat kompassin mukanaan yksiköstä. Kartta annettiin 10 minuuttia ennen taipaleelle lähtöä. Muina varusteina oli sotilaspuku ilman kantamuksia. Jalkineina oli monot, maihinnousukengät tai saappaat. Aseistuksena upseereilla oli pistooli, miehillä kivääri.

Upseerisarjassa JR 56 otti kolmoisvoiton, ja voitti joukkuekilpailunkin.. Neljäntenä oli Viestipataljoona 33:n luutnantti Jaakko Säteri. Aliupseeri- ja miehistösarjassa pronssia sai VP 33:n sotamies Merikoski ja 11. sijalle pääsi lietolainen alikersantti Osmo Herranen.


Katkelmia esikuntakomppanialaisen kirjeestä

"Pöydällä palaa karbidilamppu, kamiinassa on tuli, radiosta tulee piristävää musiikkia, olo tuntuu taas koko mukavalle. Vatsa on taas täynnä lättyjä ja korviketta, pojat taas pitkästä aikaa innostuivat niitä paistamaan". JR 35:n esikuntakomppanian vääpelin ylikersantti Unto Ryökkään mukaan 26.8. oli siis pahviteltassa mukava tunnelma. Telttaan oli tuolloin viimeinkin saatu sähkövalotkin, toinen keskelle telttaa ja toinen kirjoituspöydän äärelle. Tuona päivänä ne tosin toimivat vain hetken, mutta seuraavaksi päiväksi luvattiin valaistusta pidemmäksi aikaa.

Palvelus ja vastuu pitivät mielen loitolla sodan kulusta, mutta silti arveluja saattoi esittää ja kysyä: "Radiosta tulee juuri uutiset, ei kummempia, sekaist se on vaan meininki, saa sitten nähdä, miten sitten lopulta käy. Täällä ei kovinkaan tarkasti tule uutisia seurattua, eikä niinkään pohdittua maailman tapahtumia. Mutta siellä siviilissä varmasti niistä puhutaan ja erittäinkin huhuillaan paljon? Entäpä koska siellä huhut kertovat sodan loppuvan?"

1½ viikkoa myöhemmin kuulumiset olivat entiset. "--sotilaan elämä on siksi yksitoikkoista, ettei siitä tahdo toisille paljoa kertomista olla ja kun näin kirjeellä ei voi vielä kaikkea kertoa."


Syksy saa

Syksyn uumoiltiin tuovan ratkaisun sotaan, ainakin miesten kesken käydyissä keskusteluissa. Suomen mahdollisuuksiin selviytyä sodasta uskottiin JR 35:n keskuudessa. VP 33:n henkilöstöstä ainakin osa suhtautui elokuun loppupuolen mielialaraportin mukaan rauhanhuhuihin hyvin myönteisesti. Saksalaisten vetäytyminen länteen ja liittoutuneiden keskinäiset neuvottelut pysyivät keskusteluissa. Liittoutuneiden propagandaakin oli paikka paikoin kuunneltu, mikä oli "muodostanut mielensuuntaa ellei epäluuloiseksi ja horjuvaksi, niin ainakin perusteettoman kriitilliseksi".

Oman rintamaosuuden rauhallisuus piti mielet levollisena, mutta tiedostettiin ettei näin voinut jatkua. Tästä syystä kiirehdittyjä linnoittamistöitä ei tarvinnut perustella, ja palvelustehtävistä suoriuduttiin reippaasti ja huolellisesti. Syyskuun alussakin oli levon ja työn suhde pataljoonan vastaavien upseerien mukaan oikein hyvä.

Maatalouslomien suhteen riitti aina jollakulla valittamista epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, vaikka lomajärjestelyissä yritettiin olla mahdollisimman tasapuolisia. Vapaiden järjestäminen katsottiin tärkeimmäksi mielialojen muokkaajaksi. Etenkin pienvlijelijöiden vaikeudet tunnustettiin. Yleinen mielipide VP 33:ssa, jonka miehet olivat pääosin maaseudulta, oli sen kannalla että prosenttilomat oli pidettävä erillään maatalouslomista.

Etenkin syyskuun alussa sadonkorjuutyöt ja niiden vaatimat lomat aiheuttivat mielialojen heilahduksia, vaikka ymmärrettiinkin ettei kaikkia kotirintamalla heinätöissä tarvittavia voitu päästää sotanäyttämöltä lomalle. Elokuun lomat menivät monen mielestä huonon sään vuoksi hukkaan. Sadon suuruuteen sen sijaan oltiin tyytyväisiä, vaikka säät heikensivätkin sen laatua ja polttoainepula vaikeutti puintia ja kyntöä joillakin paikkakunnilla.

Samoin naineiden ja naimattomien eripituiset lomaoikeudet aiheuttivat edelleen närää. Ratkaisuksi VP 33:ssa ehdotettiin samanpituisia väliaikoja lomien välillä molemmille, mutta perheellisten loman pituudeksi 12 päivää ja muille 8 päivää.


Puhdetyörintamalta ja muuta ajanvietettä

Yksiköiltä tiedusteltiin syyskuun alussa osaavia puuseppiä ja puhdetöistään palkintoja saaneita. Kyselyllä etsittiin ilmeisesti osaajia valmentamaan puhdetyöharrastajia, sillä tarkoituksena ei ollut siirtää miehiä toisiin tehtäviin. Osaajia löytyi VP 33:sta kolme: sotamiehet Vilho Virta ja Frans Lehtonen olivat puuseppiä, sotamies Olavi Grönholm puolestaan puunleikkaaja. Puhdetyöharrastukset alkoivat pataljoonassa elpyä sitä mukaa kun illat pimenivät ja sähkövalot saatiin toimimaan. Sopiviksi puhdetöiksi kaavailtiin puuastioita, kunhan työvälineet ja raaka-aineet järjestyisivät.

Muuna valistustoimintana käytiin kuulemassa Lea Poltin lauluesitystä Saravaarassa. Lukuiloa tarjosivat Propaganda-Aseveljet Ry:n lahjoittama kirjasto sekä 3./VP 33:n oma kirjasto. Henkilöstö oli saanut kilpailusta palkintoina kotimaista kirjallisuutta ja käännöskirjallisuutta. Innokkaita lukijoita kyllä riitti.

mönkkäämistä
Korttia pelaamassa eli "mönkkäämässä". Kuva: Nautelankosken museo

Korttipelejä pelattiin, radioita riitti ja pihkaakin oli kerätty ja luovutettu elokuussa 90 kg.

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>


Asemasota 1942

17.12.–31.12.1942



Asemasota 1943

1.1.–13.1.1943
14.1.–27.1.1943
28.1.–10.2.1943
11.2.–24.2.1943
25.2.–10.3.1943
11.3.–24.3.1943
25.3.–7.4.1943
8.4.–21.4.1943
22.4.–5.5.1943
6.5.–19.5.1943
20.5.–2.6.1943
3.6.–16.6.1943
17.6.–30.6.1943
1.7.–14.7.1943
15.7.–28.7.1943
29.7.–11.8.1943
12.8.–25.8.1943
26.8.–8.9.1943
9.9.–22.9.1943
23.9.–6.10.1943
7.10.–20.10.1943
21.10.–3.11.1943
4.11.–17.11.1943
18.11.–1.12.1943
2.12.–15.12.1943
16.12.–31.12.1943

Asemasota 1944

1.1.1944–12.1.1944



Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33























Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  4.1.2014
Riku Kauhanen