Viimeisetkin viestimiehet tulivat
Karhumäeltä Saravaaraan 20.6. 1./VP 33 miehitti huollon
puhelinkeskusta Sarkaa ja divisioonan pääpuhelinkeskusta Pussia.
Nuottaan ja Sirppiin saatiin rakennettua kirkaslinjayhteydet. Yhteyksiä
vedettiin lisää sitä mukaa kun 1. Divisioonan muut yksiköt saivat
muuttonsa suoritetuksi. Pääosin kesäkuun loppupuolikas meni
rakennustöissä ja yhteyksien hoitamisessa. Saravaaran ohella pataljoona huolehti Ahvenjärven yhteyksistä.
1. Komppanian
leirintäalueella aloitettuihin rakennustöihin saatiin lautaa
entiseltä majoitusalueelta. Viestimiesten asumusten lähellä olleessa
järvessä oli 30 metrin päässä rannasta pieni kallioinen saari, jonne
soudettiin lautoilla ottamaan aurinkoa. Rantaan rakennettiin 23.6.
laituri uimista varten. Viestimiehet pääsivät divisioonan
esikuntakomppanian muonille 23.6., jolloin heidän ei tarvinnut enää
keittää itse ruokaansa. Elintarvikkeiden täydennyspaikalta (ETp)
saatiin porsas kasvatettavaksi.
Viestimiehet asuivat
juhannusaattona kangas- ja pahviteltoissa, joihin saatiin muutaman
metrin päästä koivut oviaukkojen pieliin. Sodan kolmatta juhannusta
vietettiin rauhallisesti. Saravaarassa oli mahdollisuus käydä
saunomassa Pursi-keskuksessa.
Sarka-keskuksen pajana
toiminutta lautakoppia alettiin kunnostamaan asunnoksi 26.6. Sateiset
kelit juhannuksen jälkeen innoittivat pystyttämään lisää pahvitelttoja.
Muitakin asuntoja korjailtiin kovalla kiireellä. Pioneerit olivat
kunnostaneet Divisioonan huollon rakennuksia.
Kersantti
Oiva Ryökäs
luonnehti tunnelmaa teltassa: "Sadetta tai sateista koko päivän. Ai kun
on kylmääkin, lokakuulta tuntuu. Kamiinassa kun pitää tulta, nukuttaa
niin vietävästi tasaisenen sateenkropinana teltankatossa."
Viikko lietolaisten muutettua pois... Karhumäen sähkölaitos palaa 24.6.1943.
Kuva: SA-kuva.
Mielialan muokkaajia
VP
33:n Miesten
keskuudessa ei mieliala sanottavasti ollut muuttunut. Muuton vuoksi ei
oltu ehditty tavanomaisiin askareisiin. Urheilukilpailuja ei
järjestetty eikä puhdetöillekään riittänyt aikaa, sillä kaikki
ylimääräinen aika tahtoi mennä asumusten kohentamiseen. Tikkaa
heitettiin edelleen tauluun ja pelailtiin shakkia. Jalkaväkirykmentti
35:n miehet uivat ahkerasti, ja jokaisessa yksikössä saatiin
järjestettyä jonkinlainen juhannusjuhla.
Puolustusvoimien
radio-ohjelmasta annettiin kesäkuun puolivälissä tiedotus. Kello 7.00
aamuisin lähetettiin omaisten terveisiä. Maanantaisin, keskiviikkoisin
ja perjantaisin lähetettiin kello 11.10–12.15 toivottujen levyjen
konsertti. Kello 18.30–19.00 oli varattu erikoisohjelmalle.
Erikoisohjelmissa maanantai
oli kevyen, huumorin merkeissä kulkevan ohjelman päivä, Tiistai oli
vastaavasti kotimaisen helppotajuisen musiikin päivä. Keskiviikko
oli taas omistettu valistukselliselle ohjelmalle, perjantai
selostuksille, lauantai hengelliselle ohjelmalle ja sunnuntai oli
maakunnallisen ohjelman päivä. Torstaisin kello 19.30–21.00 radioitiin
asemiesiltoja ja toivekonsertteja. Ruotsinkielistä ohjelmaa lähetettiin
maanantaisin ja perjantaisin kello 18.30–19.00 kaksikielisten asemien
kautta ja keskiviikkoisin kello 11.45–12.15 Lahden kautta.
Jalkaväkirykmentti 35:n uusi vastuualue
JR
35 jätti Karhumäen taakseen 19.6. marssien kaupungin halki hyvässä
järjestyksessä lauluja laulaen. Matka Osterjärvi–Liistepohja -linjalle
marssittiin reittiä Pintuinen–Karhumäki–Tsopina–Ahvenlampi.
I pataljoona kuljetettiin rautateitse
Vitskan asemalta Maluun. II pataljoona marssi Ahvenjärven kylän
pohjoispuolelle, ja III pataljoona lähti marssille kello
20.00 tavoitteena Ahvenjärven kylän pohjoismaasto. Pintuisiin
jätetiin pieniä komennuskuntia muun muassa puutarhoihin. Vastuun
lohkolta otti 18.6. JR 12. JR 35:n komentopaikka siirtyi samana
päivänä Osterjärven pohjoispäähän peitteiseen maastoon.
Jalkaväkirykmentti 35:n esikuntakomppanian miehiä telttamajoituksessa. Kuvan takana teksti: "Majapaikoiksi
rakennettiin pahviteltat, kamiinan ympärille muurattiin tiilistä
vuoraus. Lautalattia oli joka teltassa, samoin sähkövalo.
Voimalaitos oli Petkeljärven tienhaarassa oleva kuulamoottori,
generaattori". Kuva: Nautelankosken museo
II
Pataljoona saapui perille 20.6. Ahvenjärven koillis- ja luoteishaaran
väliseen niemekkeeseen.III pataljoona saapui majoituspaikoilleen yöllä
kello 01.00–02.00 Pitkälammen ja Vusomajärven välille. Seuraava päivä
kului majoitusvalmisteluihin, ja rykmentin esikuntakomppania teki
tietöitä uudelle majoitusalueelle Hopealammelle. Tietyöt jatkuivat
pitkään.
Mannerheim
tutustumassa linnoitusjärjestelmään 10 km Karhumäestä pohjoiseen. 4.
Divisioonan alueella 22.6., missä JR 35:kin oli linnoitustöissä.
Kuva: SA-kuva
Rykmentti saapui uudelle alueelle
Kalalammelle, missä sille jaettiin uudet torjunta-alueet.
Torjunta-alueita lammella oli neljä. Nikun torjunta-alueen sai I / JR
35, Rastin torjunta-alueen III / JR 35, Kitkun alueen 13./JR 35 eli
raskas kranaatinheitinkomppania ja Vamman alueen 14./JR 35 eli
Tykkikomppania. Puolustuasemista ja vartioiden asettamisesta sekä
toiminnasta hälytyksen sattuessa annettiin tarkat ohjeet. Alueille oli
majoittuneina yksiköitä myös muita rykmenteistä.
Kalalammen torjunta- ja majoitusalueet. Kuva: digi.nar.fi
(Katso kuvaa suurempana klikkaamalla TÄSTÄ)
Mielialaraportin
perusteella jotkut rykmentin miehet olivat hyvin tyytymättömiä
muuttoon. Vaikeat majoitusolot ärsyttivät, etenkin kun etulinjassa JR
35:llä oli ollut divisioonan vaarallisin lohko vastuualueenaan – ja nyt
huonoimmat majoitustilat. Helpommalla lohkolla ollut naapurirykmentti
pääsi Karhumäen lähettyville kangasmaastoon ja osaksi sisämajoitukseen.
Linnoitustöitä
Saravaaran
tasalle alettiin rakentamaan asemasotavaiheessa taaempaa
puolustuslinjaa. Keväällä 1943 Jalkaväkirykmentti 35 sai omaksi
osuudekseen rakennustyöt taaemman linjan Seesjärven puoleisessa päässä.
Tavoitteena oli rakentaa taaempi asema syyskuuhun mennessä täyteen
puolustuskuntoon. Tärkeintä oli aluksi tehdä valmiiksi työt, jotka oli
vaikea tehdä vihollisen tähystyksen ja tulen alla.
Kesäkuun
lopuun tultaessa JR 35:n riveistä oli kaatunut 14 henkilöä, näistä
monet Vienan kanavan ja Pirunsaaren taisteluissa. Menehtyneiden
tietokannan tiedot poikkeavat suuresti virallisesta
tappioilmoituksesta: jälkimmäisessä ilmoitetaan rykmentistä kaatuneen
kaksi aliupseeria ja viisi miehistön jäsentä. Erikseen raportin alle on kirjoitettu "Missä vän. Hirsjärvi?". Hirsjärvi kaatui noutaessaan vanginsieppauspartiossa kaatuneita tovereitaan välimaastosta 7.6.