Asemasota 1943 23.9.–6.10.1943

Paluu maatalouslomilta ja luentoja Itä-Karjalan agronoomeille

Oiva Ryökäs palasi kahden kuukauden maatalouslomalta Karhumäkeen lokakuun alussa. Tutut viestimiehet asuivat edelleen pahviteltoissa. Koivut ja haavat olivat varistaneet lehtensä, joten telttamäki vaikutti totuttua autiommalta. Kirkkaalla valolla varustettu teltta tuntui kuitenkin kodikkaalta. Lomilta palannut Ryökäs nautti korviketta neljän muun teltan asukin kanssa. Kaikille riitti pullaa leikattavaksi kotoa tuodusta paketista.

Maataloudesta elantonsa saavia kiinnosti todennäköisesti Äänislinnassa 25.–26.9. pidetty Itä-Karjalassa toimivien agronoomien kokous (kirjoitettu käskyyn muodossa agronoomi). Kokouksessa kuultiin esitelmiä seuraavista aiheista:

Maatalousneuvos V. O. Suonio: "Maatalouden teknillinen ja taloudellinen kehitys vv. 1939–43."
Agronomi E. Maamies: "Sota ja agronoomit"
Majuri M. J. Kaltio: "Työtehon ja sodan synnyttämän köyhyyden vaatimukset maatalouden rakennustekniikassa"
Luutnantti M. Varo: "Itä-Karjalan maatalous ennen ja nyt"

Ohjelmaan kuului myös retki ja keskustelutilaisuus. Yksiköitä kehoitettiin varamaan palveluksessaan oleville agronomeille, lähinnä maatalousupseereina toimiville tilaisuus osallistua kokoukseen.


Luutnantin Jaakko Säteri ja Pentti Heikkilä pääsivät käymään Karhumäen Urheiluopistolla. Yksi asemasodan useista koultustilaisuuksista valistusupseereille järjestettiin paikalla 24.–25.9. Paikalle järjestettiin osallistuville majoitus ja ruokailu, sekä osallistujia muistutettiin varaamaan kirjoitusvälineet mukaan muistiinpanoja varten. Samoin heitä pyydettiin osallistumaan keskusteluun alustuksien perusteella.

Paikan päällä kuultiin seuraavat alustukset valistustoiminnasta:

Kapteeni Paavola: "Syksyn ja talvikauden valistustyön suuntaviivat"
Kapteeni Launikari: "Valistusupseeri kansalaiskunnon ja kurin kasvattajana"
Kapteeni Nikupeteri: "Mielialatarkkailu joukoissa"
Sotilasvirkailija Leskinen "Maa. RE:n kirjelmässä n:o 1362/XV/sal./18.5.43 annetun käskyn toteuttamisesta saadut kokemukset"
Majuri Vuori: "Upseerin käyttäytyminen"

Mielenkiintoisena piirteenä alustusten otsikoiden perusteella tiedostettiin yhä vahvemmin valistusupseerien ja esimiesten käyttäytymisen merkitys. Tulevaa valistustoimintaa suunniteltiin koko loppuvuodeksi, ja vanhoista valistusohjeista saatuja kokemuksia hyödynnettiin.

Neuvottelupäivillä todettiin muun muassa, että 1/3 valistusupseereista oli nimitetty tehtäviinsä heinäkuussa näille pidettyjen kurssien jälkeen. 1. Divisioonan esikuntapäällikkö Glantz ja valistusupseeri kapteeni Nikupeteri tekivät tiettäväksi, että tehtävästä suoriutuminen edellytti useiden kuukausien kokemusta. Tehtävään tarvittiin pystyvä ja innostunut mies, joka saisi hoitaa tehtävää rauhassa ja saada konkreettisia tuloksia aikaiseksi joukkojen keskuudessa.



Majuri Vuoren esitelmä lähetettiin paperimuodossa kiertämään, ja Viestipataljoona 33:ssa se kulki upseereilta kädestä käteen.

Vuoren esitelmässä kehotettiin tutustumaan seuraelämän sääntöjen suhteen Brummel & Co.:n teokseen Hieno mies ja Bagheeran Seurustelutaitoon. Alustuksessa esiteltiin monin tavoin upseerin käytöstä ja verrattiin sitä siviilin käytöstapoihin. Esitelmässä oli muun muassa seuraavat mielenkiintoiset ohjeet nuorille upseereille:

"-- ei sotilaallisuus estä olemasta herrasmies."

"Tärkein ominaisuus on luonnollisuus. Kaikki teennäisyys on tuomittua oli tarkoitus miten hyvä tahansa. Eiu pidä aina ajatella teenkö oikein tai väärin. Pääasia on, että tekee eikä tollota."

"Pää pystyyn ja eteenpäin, meni syteen taikka saveen. Kommelluksista oppii. Urho, joka ei pelkää pirua eikä ryssää, ei saa kävellä kiillotetulla parketilla kuin heikolla jäällä, eikä änkyttää puhuessaan kauniille naiselle. Punastuminen on sallittu nuorille vänrikeille, se jopa lisää mahdollisuuksia naismaalmassa. Vanhemmat upseerit (ijältään) sen sijaan voivat punastuessaan joutua epäillyksi alkoholin väärinkäytöstä."

"Ujoutta ei saa peittää röyhkeydellä."

Humoristisen ja kepeän aloituksen jälkeen alustuksessa seurasi ohjeita kunnianteosta, kumarruksista ja ylipäätään kohteliaista eleistä.

"Matkoilla ym. nuorempi tarjoaa paikkansa vanhemmalle. Nukkumisen teeskenteleminen on läpinäkyvää ja on vain omantunnon vaivaksi."

"Esimiehen puhutteleminen ei saa olla yhtämittaista 'tituleerausta', jossa joka toinen sana on 'herra eversti'. Se on moukkamaista ja vaikuttaa liehakoimiselta."

"Samanarvoisten tavatessa ei ensimmäinen ajatus saa olla virkaikä. Kohteliaampi tervehtii ensiksi."

Alleviivattuna asiana kielletään veljeily alipäällystön ja miehistön kanssa. Erityisen haitallista oli antaa näiden arvostella toimenpiteitään ja muiden esimiesten antamia käskyjä. Rehtiä asetoveruutta pidettiin alustuksessa eri asiana kuin veljeilyä. Suhteesta ja arvovallasta alaisiin nähden annettiin hyvä ohje:

"Joka pelkää arvovaltansa menettämistä, on sen jo menettänyt."

Pitkään alustukseen kuului runsaasti neuvoja ja ohjeita, pöytätapojen, pukeutumisen, sinunkauppojen (luennoitsijan mukaan näistä 80% tehdään Suomessa miesten kesken WC:ssä enemmän tai vähemmän liikuttuneina), maljojen nostamisesta, alkoholin käytöstä ja monesta muusta seikasta. Alkoholin ja pistoolien todettiin sopivan huonosti yhteen.

Lopuksi majuri Vuori totesi, ettei herraa tehdä tutkinnoilla. Syntyperä ja koulusivistys eivät olleet ratkaisevia,vaan tärkeintä oli sydämen sivistys, jota kehitetään elämän koulussa. "Liian terävät kulmat on hiottava nuorena pois. Vanhana ne eivät enää pyöristy ja niistä on hjaittaa paitsi muille myöskin itselle."



VP 33:n miehiä mietitytti suuresti se seikka, että muut liittoutuneet puhuivat avoimesti tavoitteistaan ja pyrkimyksistään sodan jälkeisessä maailmassa mutta suurta sotilaallista menestystä saavuttanut Neuvostoliitto vaikeni niistä.

Arveltiin, ettei Suomelle tässä tilanteessa tarjoutuisi mahdollisuutta kunniakkaaseen rauhaan. Sodan jatkuminen tiedostettiin yhä vahvemmin. Samalla käsitettiin, ettei valinnanvaraa tulevaisuudessa väistämättä olisi. Tilanteeseen suhtauduttiin kuitenkin rauhallisesti Mieliala oli viestipataljoonalaisten keskuudessa kohtalaisen hyvä.

Kaikissa aselajeissa otettiin käyttöön uusi koordinaattien nimeämistapa 4.10. alkaen. Koordinaattien x, y sekä z sijaan tuli käyttää pieniä kirjaimia p, i sekä k eli alkukirjaimia sanoista pohjoinen, itä ja korkeus.

Korsujen turvallisuutta kehotettiin kohentamaan, sillä viisihenkinen vihollispartio oli päässyt etulinjassa korsualueelle asti ja onnistui heittämään käsikranaatteja korsun savutorvesta sisään tuhoisin seurauksin. Vastaisuudessa käskettiin rakentamaan korsuihin ikkunoihin, tuuletusaukkoihin ja savutorviin sellaiset laitteet, ettei kasapanosta tai käsikranaattia voisi heittää niiden kautta korsuun.

Selkin kylässä järjestettiin 27.9.praasniekat, joita seuraamaan lähti miehiä eri yksiköistä. Viestipataljoona 33:sta lähetettiin neljä miestä juhlaan.

Puhdetöinä VP 33:n keskuudessa valmistettiin taas pääasiassa pärekoreja, koska tiloja tai työkaluja muihin ei ollut tarjolla. Vaikka miehiä yritettiin saada ryhtymään opiskeluun, ei opintie ainakaan vielä maittanut kaikille. Etenkin maatalousalan opiskelijoille yritettiin järjestää opintovapaita. Syksyn kuluessa odotettiin kuitenkin suurempaa kiinnostusta asiaan. Innostuneita lukumiehiä tosin riitti, ja toivottiin että kirjastot saataisiin vaihdettua, sillä pienuudesta johtuen ne oli monin paikoin luettu loppuuun.