Asemasota 1943 15.7.–28.7.1943


Etusivulle

Liikekannallepano
Hyökkäysvaihe
1941

Asemasota
Vetäytymisvaihe
1944

Tali-Ihantala
Rauha
1944
Jatkosodan
Pro Patria


JR35

Jalkaväkirykmentti 35 heinäkuun loppuessa

Kiitos takalinjalle muuton, Jalkaväkirykmentti 35 säästyi kuun aikana tyystin kaatuneilta ja haavoittuneilta. Yksiköiden kierrättämisellä rintamavastuusta reserviin  tasattiin tappioita eri divisioonien välillä. Yleistilanne yksikössä olikin lepovaiheessa heinäkuussa hyvä.

Vuorolomaprosentin kasvattaminen 12%:iin piristi monia, ja korjasi taannoin maanviljelyslomien aiheuttamaa mielipahaa. Rykmentin juhlatilaisuudet heinäkuussa olivat lähinnä kenttäjumalanpalveluksia. Kirjastojen käyttö oli kesäkautena laimeaa. Sanomalehdet saapuivat ajallaan ja ne jaettiin tasapuolisesti.

Jokaisessa pataljoonassa toimiva kuoro piti yllä musiikkiharrastusta. Muuton yhteydessä kesäkuussa menetettiin niin soittimia kuin siirroissa miehiä, mikä latisti orkestereiden toimintaa. Radiota kuunneltiin innokkaasti. Teattteripuolelta oli päästy seuraamaan aiemmin mainitun Turun Teatterin kiertueen lisäksi Karhumäen Poikia ja Seinäjoen Kisattaria.

Rykmentin jalkapallojoukkue voitti Maaselän Ryhmän mestaruuden. Hyvän sään ansiosta oli mahdollista urheilla entistä enemmän, ja korpeen oli raivattu erilaisia urheilukenttiä ja metsäteillä harjoiteltiin juoksua.  Etenkin uinti oli vilkasta. Kuuma heinäkuu edisti selvästi lajin harrastamista.

Puhdetöitä tehtiin edelleen jonkin verran. Heinäkuussa veistettiin rykmentin keskuudessa erityisesti vuolukivistä puhdetöitä.


Karhumäen kesäkisat

Karhumäellä järjestettiin 17.–18.7. kesäkisat, jotka olivat samalla Maaselän Ryhmän yleisurheilumestaruuskilpailut. Kisat alkoivat 17.7. kello 17.30 avajaisilla, joita seurasivat yleisurheilukilpailut. Kisojen ylijohtajana toimi everstiluutnantti Selinheimo. VP 33:n väkeä oli mukana järjestämässä kisoja: lietolainen luutnantti Jaakko Säteri toimi voimailussa kisojen järjestyspäällikkönä ja nyrkkeilyn arvostelutuomarina oli kersantti Itkonen. Lippujen ennakkomyynti alkoi Vakon kirjakaupassa 12.7., ja lippuja tapahtumiin saattoi ostaa kilpailupaikalta 1½ tuntia ennen kilpailun alkua.

avajaiset

Kesäkisojen avajaiset 17.7. Kuva: SA-kuva

Ensimmäisen päivän lajeina kilpailtiin 200 metrin juoksun alkuerät, korkeushyppy, keihäänheitto, 800 metrin juoksu, 3000 metrin juoksu, 200 metrin juoksun loppukilpailu sekä 4 X 80 metrin naisten viesti. Kello 20.00 järjestettiin paini- ja nyrkkeilykilpailut. Nyrkkeily- ja painikilpailut järjestettiin Teatteritalon viereisessä huvipuistossa.

rautavaara

Alikersantti Tapio Rautavaara heittää keihästä. Syntymässä voittotulos, 65,22 metriä. Elokuun harjoituksissa Rautavaara onnistui heittämään silloisen  maailmanennätyksen, 80,97 metriä jota ei kuitenkaan merkitty viralliseksi kisatulokseksi. Kuva: SA-kuva

paini

Painia seurataan Karhumäen Huvipuistossa. Kuva: SA-kuva

Toisena päivänä 18.7. aloitettiin puolelta päivin jatkamalla edellisen illan paini- ja nyrkkeilykilpailuja. Yleisurheilukisat jatkuivat kello 15.00, ja lajeina juostiin 100 metrin juoksun alkuerät sekä koeteltiin taitoja ja voimia pituushypyssä ja kuulantyönnössä. Seuraavaksi juostiin 1500 metrin juoksu, sadan metrin juoksun loppukilpailu ja 400 metrin juoksun alkuerät. Tätä seurasi kolmiloikka (käskyssä kolmiloikkaus), kiekonheitto, 400 metrin juoksun loppukilpailu ja 5000 metrin juoksu. Viimeisenä yleisurheilulajina urheiltiin 100 X 200 X 300 X 400 metrin viestijuoksu.

juoksu

100 metrin juoksun loppukilpailu. Kuva: SA-kuva

Yleisurheilukisoista saattoi siirtyä seuraamaan pyöräilijöiden kello 20.15 lähtöä 30 kilometrin maantieajoon. Tätä ennen oli pelattu Äänislinnan ja Karhumäen välinen jalkapallo-ottelu. Ottelun väliajalla järjestettiin marssilaulukilpailu.

Jalkaväkirykmentti 35:n ja VP 33:n sotilaat pääsivät kuorma-autokuljetuksilla seuraamaan Karhumäen kesäkisoja, jotka järjestettiin 17.7.–18.7.  Kisoja pääsi seuraamaan jompana kumpana päivänä. Viestipataljoonalaiset lähtivät erämaasta aamulla kello 10.00 25 kilometrin matkalle kisapaikalle. Paluu venyi puoliyöhön.

Auran pojat

Auran Pojat saamassa palkintonsa Karhumäen kesäkisojen viestikisoista. Kuva: SA-kuva.


Viikkoa myöhemmin kesäkisojen jälkeen järjestettiin yleisurheiluottelut eri rintamien kesken. Kamppailut käytiin Karhumäen, Äänislinnan, Syvärin ja Aunuksen välillä. 1. Divisioonasta päästiin seuraamaan kilpailuja kuten aiemminkin, jompana kumpana päivänä. Kisayleisöksi lähti 24.7. VP 33:sta kahdeksan aliupseeria ja yhdeksän sotamiestä. Seuraavana päivänä meni kahdeksan aliupseeria ja 16 sotamiestä.


Viestimiehet ahkeroimassa
 heinäkuun kuumuudessa


Viestipataljoona 33:n kersantti Oiva Ryökäs tuumi päiväkirjassaan liikojen lihojen karisevan viestimiesten päivärytmillä. Sää oli lämmin, ja päivät pitivät sisällään puhelinpylväiden pystyttämistä ja lankojen vetämistä. Samalla rakennettiin sähkölinjaa Saravaaran kylästä majoitusalueelle. Perjantaisin, kuten 16.7. oli jokaisella viestimiehellä pakollinen viiden kilometrin juoksu- tai kävelylenkki. Tätä seurasi sauna, josta käytiin useita kertoja uimassa.

Saravaaran korvessakin oltiin huolestuneita tulevista lomista. Liikkui huhuja, joiden mukaan niitä olisi karsittu alkuperäisistä. Paavo Heinistä oli saattamassa lomille asemalla 19.7. suuri joukko muita viestipataljoonalaisia. Pataljoonassa järjestettiin taas koulutusta sotilaille, kun kiinteän johdinlinjan (eli avojohdinlinjan) rakentamisesta pidettiin oppitunti 15.7.  Tämä tarkoitti siis opetusta orsille tai koukuille rakennetun, eristämättömistä johdoista tehdyn puhelinyhteyden rakentamisesta.


Kieliopiskelua

Tohtori Väänänen Helsingin yliopistosta saapui järjestämään Karhumäen sotilaskotiin saksan ja latinan pro exercitio -kokeet 18.7. Suulliset kokeet pidettiin seuraavana päivänä. Kokeisiin piti ottaa mukaan kirjoitusvälineet sekä 30 markan (4,93 €) kirjoitusmaksu.

Kokeisiin saivat osallistua ne ylioppilaat, jotka olivat osallistuneet divisioonassa järjestettyihin kursseihin kyseisissä kielissä. Myös muut ylioppilaat saivat osallistua. Kursseille osallistuneille järjestettiin koeajaksi majoitus ja muonitus mutta muut joutuivat huolehtimaan näistä tarpeista itse.


Majoituksen kohentamista ja
muutenkin erämaaelämää siedettävämmäksi


Sähkölinjojen rakentaminen edistyi niin hyvin, että 20.7. paloi HTK:n pahviteltassakin 220 v. 25 w:n sähkölamppu. Generaattori pyöri iltaisin 21.30 alkaen puoleenyöhön. Lieneekö liittynyt valonsaantiin, mutta viestimiehet Mattila ja Into Haapanen aloittivat 21.7. jälleen pärekorien teon iltapuhdetöinä. Illalla kello 23.30 radisti Helin soitti teltassa haitaria muiden iloksi.

Heinäkuu kävi niin kuumana, että sähkölinjoja ja puhelinpylväitä pystyttävät miehet kävivät uimassa useaan kertaan päivässä, ja toisinaan majoitusalueella liikuttiin pelkissä uimahousuissa. Uimisesta innostuneet viestimiehet rakensivat 24.7. ponnahduslautaa järven rantaan. Lauta saatiin kuntoon kaksi päivää myöhemmin, ja korkeutta sillä oli kaksi metriä. Lauta tuli kovaan käyttöön, ja jotkut hyppivät siltä päivässä 20 kertaa. Ensimmäisten uimakisojen paikka oli 29.7., jolloin pataljoonan mestaruudesta kilpailtiin 100 metrin vapaa- ja rintauinnissa.

Aamupäivällä 15.7. tehtiin ETp:llä olevalla höylällä päreitä saunankattoa varten. Perunamaat puolestaan perattiin 23.7. Majoitustilojen valmistuessa arki Saravaarassa alkoikin palata samanlaisiin uomiin kuin Karhumäellä.


Havaintoja erämaassa

Kesäkuun lopulla oli annettu käsky laatia peitepiirros kaikista torjunta-alueella olevista metsäkämpistä, autiotaloista ja parakeista. Näitä kohteita oli myös pidettävä silmällä kiertelevillä partioilla. Partiointi myös pyrittiin yhdistämään koulutukseen.

Kersantti Oiva Ryökäs lähti neljän miehen partion johtajana divisioonan esikunnan selusta-alueelle partioimaan aamulla 22.7. Partio teki 17 kilometrin lenkin käytännössä koskemattomassa korvessa. Ainoina suunnistusavuina olivat kartta ja kompassi.

Matkalla korvessa he eivät tavanneet ainoatakaan ihmistä. Tuoreita jälkiäkään ei näkynyt. Siellä täällä oli vanhoja taisteluhautoja, havutelttoja, tukkilauttoja ja muita merkkejä menneistä sotatoimista. Matkalla partion miehet kävivät uimassa Ahvenjärvessä ja Suur-Perkemälammessa. Maasto oli hyvin soista ja hellekin kiusasi, joten miehet olivat hyvin väsyneitä palatessaan illalla kello 17.30. Seuraavana päivänä Ryökäs laati peitepiirrokset retkestään.


SS- joukot palaavat - sotilasarvot selviksi

Saksan armeijan SS-joukoissa (Schutzstaffel, suom. suojajoukot) palvelleet suomalaiset palasivat kotimaahansa 1.6. Miehet vapautettiin Saksan palveluksesta 11.7. ja siirrettiin Suomen  puolustusvoimiin.

SS:n sotilasarvot poikkesivat muista sotilasarvoista, joten yksikössä palvelleille suomalaisille piti laatia sopivat vastineet omista sotilasarvoista. Osa SS-joukoissa palvelleista palasi Suomeen jo aiemmin, ja 1. Divisioonan esikunnan käskyssä 23.7.1943 [n:o 3559/I/4]  annettiin heitä varten ylennysohjeet seuraavasti jotta nämä saisivat ylennyksen vastaavaan saksalaiseen arvoon:

Arvo SS:äArvo Suomen armeijassa
SS-Mannsotamies
Surmmannkorpraali
Rottenführer(vanhempi) korpraali
Unterscharführeralikersantti
Scharführerkersantti
Oberscharführerylikersantti
Hauptscharführervääpeli
Sturmscharführervääpeli (erikoisen ansioitunut)
Untersturmführervänrikki
Obersturmführerluutnantti
Hauptsturmführerkapteeni
Sturmbannführermajuri
Obersturmbannführereverstiluutnantti
Standartenführereversti
Oberführerei vastaavaa arvoa Suomen armeijassa
Brigadeführerkenraalimajuri
Gruppenführerkenraaliluutnantti
Obergruppenführerkenraali

<< Edelliset kaksi viikkoa
Seuraavat kaksi viikkoa >>


Asemasota 1942

17.12.–31.12.1942



Asemasota 1943

1.1.–13.1.1943
14.1.–27.1.1943
28.1.–10.2.1943
11.2.–24.2.1943
25.2.–10.3.1943
11.3.–24.3.1943
25.3.–7.4.1943
8.4.–21.4.1943
22.4.–5.5.1943
6.5.–19.5.1943
20.5.–2.6.1943
3.6.–16.6.1943
17.6.–30.6.1943
1.7.–14.7.1943
15.7.–28.7.1943
29.7.–11.8.1943
12.8.–25.8.1943
26.8.–8.9.1943
9.9.–22.9.1943
23.9.–6.10.1943
7.10.–20.10.1943
21.10.–3.11.1943
4.11.–17.11.1943
18.11.–1.12.1943
2.12.–15.12.1943
16.12.–31.12.1943

Asemasota 1944

1.1.1944–12.1.1944



Nautelankosken museon sivuille

VP33

Museon blogiin

esik_JR35

Liedon sotaveteraanit ry

tal_k_22

Muuta verkossa

1_VP33

Ohjeita sivujen käyttöön






















Nautelankosken museo
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


puhelin 050 535 6212
museo(at)nautelankoski.net

  26.1.2014
Riku Kauhanen